Aamulla herättyäni keksin että nyt pitää lähteä Eurooppalaiselle ruokatorille (onpas muuten kehno nimi) Tampereen Hämeenpuistoon. Ei muuta kun eukko mukaan ja Le Chat Noirlla kohti Mansesterbergiä. Koppelon parkkipaikalle saavuttaessa kello löikin tasan 11.08.Parkkikseltahan ei ole kuin kivenheitto tapahtumapaikalle jonne suunnistettiin välittömästi. Satuimmekin sopivasti suoraan hodariständin kohdalle. Osasin ennakkoon odottaa Ranskalaista hodaria joka kuulemma on sangen hyvä. Päätin otta Toulouse ja Merguez vaihtoehdoista Merguezin, joka on mausteinen lammasmakkara. Leeipänä oli tietysti tuoretta batskua. Ranskalaisneito täytti patongin parillla merguezilla ja itse sipasin kyytipoijaaksi hieman dijon-henkistä Ranskalaista sinappia. Hieman liian suolainen ja mausteinen lammasmakkara oli täydellinen hodarin sisällä sinappihuntunsa kanssa! Erinomainen hadari, tämä päivä ei voi mennä tällaisen aamiaisen jälkeen pieleen. Tosin suuta alkoi kuivaamaan kovasti, hodari vaati seurakseen hefeä, lambiccia tai tummaa Tsekkiläistä. No, selvisin ilmankin (nippanappa). Kotiin tuliaisiksi itselleni ostin vierestä villisikamakkaraa ja peuramakkaraa.
Naapurikojulla olikin sitten aika jatkaa huikeiden tuoksujen parissa. Parikymmentä erityyliin eri yrteillä marinoitua oliivilajitelmaa, joiden tuoksujen sekaan sekoittui edempää naapuristandilta kantautuva laventelin tuoksu. Menin jotenkin lukkoon, kun teki mieli maistaa/ostaa kaikkea. Maistiaisten jälkeen päädyin kuitenkin Pistou sekoitukseen, oliiveja, valkosipulia, paprikaa, chiliä, rosmariinia, timjamia ja oliiviöljyä (ainesosa-analyysi perustuu allekirjoittaneen maisteluun). Mukaan tarttui myös tomaattiversio tapenadesta.Sitten ajauduttiinkin patonkistandille. Mitä ihmettä, missä se kuuluisa Tamperelainen patonkijono oli (Okei, poislähtiessä ymmärrän yskän, mutta näin aamulla batskut olivat tuoreita ja ihmiset vielä nysväsivät kotona)?!?! Pari tuoretta patonkia kainaloon ja kyytipoijaaksi kuuma suklaatikku (taikinan sisään leivottua suklaamoussea) ja naapurista pari churroa nutellalla (anteeksi nutella). Kyllä aamiaisellakin pitää olla jälkiruoka.
Tämän jälkeen päätettiinkin ajelehtia kohti kauppahallia josta Juustosopista hieman juustoja (torilla myytiin samoja juustoja, mutta hinnassa oli tainnut desimaalipilkku livahtaa väärään paikkaan...), kalaa Nygreniltä, lihakauppiaalta "pari" siivua calabriaa ja Wigreniltä piti ostaa pari kankea Tapolan mustaa.
Oli muuten todella hauskaa kun kauppahallissa oli kymmeniä innostuneita Japanilaisia ihmettelemässä menoa, ne ovat mukavaa sakkia. Onko siitä syntymässä matkailukohde heillekin? Muutenkin koko päivä Tampereella oli outo. Torilla kuuli puheensorinaa Ranskaksi, Englanniksi ja Espanjaksi ja pitihän samoilla kielillä itsekin yrittää tilata...Ööö...Bonjour madame, deux saucisses s'il vous plait...un et un...Merci beaucoup (Ei, en ole ikinä opiskellut, mutta töissä olen joutunut pakkopuhumaan), kaduilla ja hallissa vastaan tuli jos jonkinlaista kansallisuutta. Lisäksi kun käännyin Tuulensuussa Hämeenpuistosta Hämeenkadulla, aurinkoisesta maisemasta tuli jostain syystä kovasti mieleen Budapest. Jokatapauksessa oli ensimmäinen kerta kun Tampereesta tuli Eurooppalaisen suurkaupungin fiilis.
Vähän niinkuin olisi ollut ulkomaanlomareissulla omassa kotikaupungissa!Niin, ja kun olen paasannut täälläkin siitä että ostakaa ne patongit leipomoista, tukekaa mielummin niitä, niin johan tarttui omaankin kainaloon patonki mukaan. Sori.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti