14.12.2010

Jäisiä karpaloita ja kinuskikastiketta

Tämä nyt ei ole ruokaohje mutta pakko postata tämä kuitenkin.

Lyhyesti, pohjalle hiukan takkatulta ja grillibalkania. Sitten eukkoseni toi yllätystuliaisiksi joulutorilta jäisiä karpaloita, kotona niiden päälle runsaasti kuumaa kinuskikastiketta (köyhänmiehenversio tälläkertaa, purkki Rainbow kinuskia mikron kautta). Ja kylkeen sormenleveys yhdentähden Brandyä.

Jumal*uta että joku näin yksinkertainen voi olla näin hyvää!

13.12.2010

Kylmäsavulohipizzaa ja savuporopastaa

Vaikka alinna oleva savuporopasta on paras pastakastike mitä olen koskaan tehnyt, aloitetaan kylmäsavulohipizzasta joka on "ihan kelvollista" sekin.

KylmäsavulohipizzaTämä ohje olkoon enemmänkin ideana, kovin tarkkoja ohjeita en tästä viitsi kirjoittaa, koska pizzan päälle nyt voi roiskaista käytännössä melkein mitä hyvänsä.

PohjaPohjastakin vain sen verran että älkää tehkö etenkään tähän sellaista paksua pulla pohjaa. Omaan pohjaani en koskaan käytä edes hiivaa, vain muutama desilitra vehnäjauhoja, hiukan suolaa ja hiukan vettä. Niin, ja pari tippaa oliiviöljyä. Tämän jälkeen 5 minuuttia kovaa vaivaamista ja taikinan kaulitseminen noin 3mm paksuksi levyksi.

KastikeTomaattikastikkeeseen laitan vähän ketsuppia ja vajaan desilitran tomaattipyrettä, pieni ripaus sokeria, jauhettua mustaapippuria ja oreganoa.

TäyteKun pohja on kaulittu, levitä sille tomaattikastike tasaisesti. Tomaattikastikkeen päälle kerros ohuita sipulirenkaita (1 keskikokoinen sipuli) ja tämän päälle kylmäsavulohifileitä niin että pitsan päällinen on mukavasti peitossa. Tämän jälkeen sinne tänne ruokalusikalla creme fraichea noin 5 kekoa (älä levitä!) ja koko hoidon päälle reilusti mozzarellaraastetta.

Paista uunissa 275-300 asteessa (kiertoilma) grilli/ylävastuksen alla noin 4-5 minuuttia.

Ja tarjoiluun pizzan päälle basilikanlehtiä.

***

Savuporopastakastike 100g savuporoleikkelettä
3 valkosipulinkynttä
Sipuli
½ paprika
Purkki ruokakermaa
pippuria
paprikajauhetta
suolaa
mustapippurirouhetta
oreganoa
(Pari tuoretta chiliä)
(½ omena)

- Pilko kiinteät aineet ja kuullota hetki voissa. Halutessasi voit lisätä ½ omenan tai jättää chilin pois (Itse käytän 1 Aji Benito ja 1 Lemon drop, Habanerokin menisi riippuen paljonko potkua haluat saada)
- Lisää kerma ja hauduta hetki

Tarjoile pastan kanssa ja lisää annoksen päälle vähän ketsuppia (tuo hieman makeutta) ja lusikallinen pestoa (tuo mukavaa yrttisyyttä ja suolaisuutta).

3.12.2010

Lihapullamies

Paluu perusasioiden äärelle, meitsi on nimittäin lihapullamiehiä. Tavoitteena olisi joskus pystyä tekemään samanlaisia lihapullia kuin mummini, mutta se jäänee valitettavasti haaveeksi, en usko että kukaan pääse eden likimain samoille leveleille lihapullien, ruskeankastikkeen ja muusin valmistamisessa. Itse teen soosin kuitenkin näin, joka on "hieman siihen suuntaan":

Lihapullat: 400 g Naudan/sikanauta jauskia
1 sipuli
1 dl korppujauhoja
2 munaa
paprikajauhetta
mustapippurirouhetta
grillimaustetta (vaikka tätä)
suolaa
herkkusienisoijaa

- laita uuni päälle 220'C (ei kiertoilma)
- pilko sipuli ja laita kulhoon
- lisää kulhoon jauskit
- lisää kulhoon munat
- lisää korppujauho
- lisää loput aineet/mausteet
- sekoita hyvin
- tee pieniä lihapullia pellille (tästä määrästä tulee noi 40 lihapullaa)
- anna kypsyä uunissa 15 minuuttia
- kun pullat tulevat uunissa, paista niiden pinta voissa pannulla

Ruskea kastike:1 cm siivu voita
2 rkl vehnäjauhoja
mustapippurirouhetta
suolaa
3 dl vettä

- ota lihapullat pois pannulta ja poista kuumalta pannulta mahdolliset "roskat" (=sipulinpalat jne)
- Sulata voi pannulla
- lisää sulan voin sekaan jauhot ja sekoita (tämän pitääkin olla hyvin nestemäistä)
- TÄRKEÄÄ: kun jauhot+voi ovat ruskistuneet kaada pienissä erissä vesi pannulle ja sekoita taukoamatta, muuten kastike paakkuuntuu
- Lisää pippuri ja suola
- Lisää lihapullat ja anna muhia miedolla/keskilämmöllä 10 min

Jostain syystä tämä muuten tulee paljon paremman makuiseksi valurautapannulla, ei tosin mitään vikaa ole normaalissa pannussakaan.

Nauti kastike muusin (ei missään nimessä sitä hirveää pussimuusia!) tai jonkin siron makaroni tyypin kera. Tai Ruisleivän päällä emmentaalin ja suolakurkun kanssa. Tai ihan miten haluat.



Muusin jokainen tekee haluamallaan tavalla, joten siihen en ota tämän enempää kantaa: Muussaa ei-aivan-kypsäksi-keitetyt perunat , lisää maitoa, voita (1/5 perunamäärästä), hiukan suolaa ja ripaus sokeria. Ja halutessa hiukan ruohosipulisilppua.

2.12.2010

Erilaiset makkaraperunat

Siinäpä taas omaperäinen otsikko, mutta olkoon, ei se makuun vaikuta.

Tämä on oikeastaan vielä entisestäänkin yksinkertaistettu ohje tästä ohjeestani. Koko ruoan laittoon kuluu aikaa 20 minuuttia (ranskalaisten kypsymisaika) ja tämä on mukavaa vaihtelua perinteiselle makkaraperunaosastolle.

Makkaraperunat 1 Pussi Ranskalaisia
1 Sipuli
3 kynttä valkosipulia
2 Makkaraa
1 pieni (tai puolikas) omena
1 Purkki Ruokakermaa
(noin) 2 tl Pippuria
(noin) 2 tl Oreganoa
(noin) 2 tl Paprikajauhetta
(noin) 1 tl Dijonsinappia
(noin) 1 rkl Ketsuppia
(Chiliä)
Voita

- Laita Ranskanperunat (Rainbow Crispy Longsit on melkohyviä) uuniin 225'C 20 minuutiksi
- Paloittele Sipuli, valkosipuli omena ja makkarat
- Sulata nokare voita kuumalla pannulla ja kaada sekaan pilkotut ainekset
- Kun sipuli on kuullottunut ja makkara hiukan ruskistunut lisää mausteet ja sekoita hetki
- Lisää Kerma ja sekoita
- Lisää sinappi ja ketsuppi ja sekoita
- Anna porista hiljalleen kunnes perunat ovat valmiita

Kun perunat ovat valmiita, lisää päälle suolaa makusi mukaan ja nosta perunat annoslautasille. Kaada saman tien päälle kastiketta ja lisää annokseen hieman suolaa. Nauti. Kylkeen voi vielä pistää jotain raikasta salaattia, ja mielestäni persilja voisi istua tuohon annoksen päälle.
Tai suolakurkkukuutioita.
[imo]:
Itse lisäsin annokseen melko isolla kädellä viimekesän kuivattua chilisekoitustani. Lisäksi kastikkeeseen kannattaa mielestäni lisätä pieni ripaus sokeria, joka korostaa paksun kastikkeen aromeita. Valmiiseen annokseen kannattaa myös lisätä vähän ketsuppia päälle, sillä se tuo raikkautta ja mehukkuutta annokseen.

30.11.2010

Tuoreita yrttejä ja rutosti chiliä

Sananen kotikasvattajan elämästä.

Kuten aiemmin mainitsin olen muutaman vuoden viljellyt tomaatteja, yrttejä paprikoita ja chilejä. Koko touhun aloitin jo reilut kymmenen vuotta sitten asuessani poikamiesboksissani, jossa eräänä keväänä päätin kokeilla paprikan siemenillä ja ämpäriperunalla ikkunalaudalla ja parvekkeella. Sittemmin mukaan on pikkuhiljaa kertynyt yhtä jos toista (erityisesti rakennettuani taloni "maalle") ja parivuotta sitten mukaan kuvioon astui kasvihuone. Viime kesänä viljelin siis:

Makeat Paprikat ja Chilit:

Capsicum Annuum:
Baby Bell Pepper
Ramiro
Thai

Capsicum Baccatum:Aji Amarillo
Starfish
Champion
Aji Benito
Lemon Drop

Capsicum Pubescens:Canario
Ultra Pube

Muut:Dutch-Habanero F5

Leikatut talvehtineet:Dutch-Habanero F4
Lemon Drop
Short Yellow Tabasco

Tomaatit:Roma
Delizie F1
Pensastomaatti

Yrtit:Salvia
Timjami
Korianteri
Minttu
Sveitsinminttu
Kanelibasilika
Sitruunalippia
Thai-Basilika
Mäkimeirami - Oregano (vanha, talvehtii pihalla)

Ruohosipuli (vanha, talvehtii pihalla)

Muut kasvit:Mango
Kurkku (Chinese snake)

Lisäksi kesäkurpitsat, kurkut yms ja kasvimaalta sipulit, valkosipulit, juurekset, marjat ja hedelmät.


Kasvit saivat lisäksi 100% luomukasvatuksen, ei torjunta aineita (lukuunottamatta Mäntysuopaa, leppäkerttuja ja hämähäkkejä) ja kasteluvetenä pelkkää puhdasta kaivovettä.

Tässä vaiheessa vuotta pitää todeta että chilikausi oli kohtalainen, ja sisälle talvehtimaan otettu Short Yellow Tabasco (nelivuotias veteraani) tuottaa edelleen viimeistä satoa. Sisällä myös talvehtii harvinaisemmat chilit, Amarillo, Canario ja Ultra Pube.

Pakastimessa on mukava setti chilejä, tomaattisalsaa ja pussikaupalla yrttejä ja marjoja. Näillä pitäisi sinnitellä talven yli, enkä yhtään epäile ettenkö selviäisi. Lisäksi chilejä löytyy erilaisista maustesekoituksista ja kuivattuna.

Lisäksi ikkunalaudalla on edelleen tuoretta basilikaa, timjamia, herneenversoja ja suolaheinää kasvamassa.

Ensivuonna yritän pitää kasvimäärän samana, mutta pitää yrittää moninkertaistaa sadonmäärää jollain konstilla, siten että pärjäisin omavaraisena kasvisten suhteen vielä hieman pidemmälle. Ainakin kasvimaan koko tulee kolminkertaistumaan.

Onhan tästä jonkin verran vaivaa, mutta on makukin sangen mukavaa ja kasvatus palkitsee. Ensin itäessä, sitten sadon tullessa ja kolmannen kerran tässä vaiheessa kun ulkona on -20'C pakkasta ja saat nauttia sisällä satoa. Kastikkeissa, Mojitoissa, missä vaan.

28.11.2010

Pakkaspäivän Hernari - With a Twist

Tapanani on ollut tehdä hernekeitto alusta alkaen itse, ja jättää ne säilyketölkkihernarit kaupan hyllylle. Hernekeitosta tulee takuulla hyvää ja siitä saa tehtyä helposti juuri sellaista omaan makuun istuvaa. Lissäksi kattilallisesta yleensä riittää pakastettavaksikin. Eli ruoka on todella helppoa valmistaa, herkullista, riittoisaa ja halpaa.

Perusohje hernekeittoon½ pussia (250g) kuivattuja keltaisia herneitä
½ pussia (250g) kuivattuja vihreitä herneitä
1 sipuli
2-3 litraa vettä
Suolaa

- Laita herneet likoamaan yön yli kattilaan jossa on huoneen lämpöistä vettä. Pinnalle nousevat roskat voi poistaa.
- Kaada aamulla liotusvesi pois ja laita kattilaan litra vettä
- Lisää pieneksi silputtu sipuli kattilaan
- Ala keittämään soppaa keskilämmöllä. Keittoaika noin 2 tuntia, MUISTA SEKOITTAA VÄLILLÄ ettei soppa pala pohjaan. Lisää vettä aina sitä mukaan kun se haihtuu kattilasta, ja riippuen kuinka paksua soppaa haluat tehdä. Itse pidän hiukan sakeammasta sopasta ja kohdallani 2 litraa vettä on sopiva määrä.
- Kun soppa on lähes valmista, lisää makusi mukaan suolaa.

Samalla kun lisäät sipulit, voit halutessasi lisätä vaikka porkkananpaloja, chiliä yms. Kun soppa on valmista itse lisään vasta tässä vaiheessa annoslautaselle paistetun, chilipitoisen jauhelihan (en siis sekoita niitä ennenkuin lautasella).

With a TwistSopasta tulee käsittämättömän hyvää kun lisäät annoslautaselle myös noin 1 tl curryä ja suuhun sopivan määrän habanero-tabascoa (muutama rivakka ravistus). Hernekeiton, curryn, chilin (tabascon) ja jauhelihan maut istuvat hämmästyttävän hyvin toisiinsa, ja jo ennestään herkulliseen perus-soppaan saa mielenkiintoisen vivahteen.

Ei minulla muuta tänään, moro.

20.11.2010

Yksinkertainen matka etelä-Eurooppaan

Pitkästä aikaa teki mieli tehdä safkaa oikein kunnon menu. Tämä olikin vierailu koko etelä-Eurooopan keittiöihin, jossa mielestäni ruoat istuivat sangen erinomaisesti toisiinsa, ollen samalla äärimmäisen yksinkertaisia, eikä ruoan laittaminen vienyt aikaa kuin hetken.

Juustoa ja ilmakuivattua kinkkuaHain kauppahallista Manchegojuustoa (ei kuivaa) ja Serranokinkkua. Käärin nopan kokoiset Manchegopalaset Serranoon, cocktail tikulla kiinni ja päällimmäksi viinirypäle. Päälle kaadoin hieman valkosipulilla ja timjamilla maustettua oliiviöljyä jonka tein jo aiemmin (muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä jonka sekaan puristin valkosipulin kynnen ja hieman timjamia ja annoin maustua tovin). Kyytipojaksi joku mukava Cava tai siideriä.

Vitello Tonnato Piispan tapaanPurkillinen tonnikalaa, pari ruokalusikallista kapriksia, lusikallinen kapristen "lientä", puolikas valkosipulin kynsi, 1 tl sitruunamehua ja puoli teelusikkaa Dijon sinappia sekä reilu 1 dl majoneesia. Koko hoito sauvasekoittimella kunnolla hienoksi ja tarjoillaan vasikan, pastramin tai suolalihan (jota itse käytän) päällä. Kyytipojaksi Crowmoor Extra dry.

Ranskalainen SipulikeittoOhje täällä. Seuralaiseksi vaikka joku maanläheinen siideri.

Pihvi ja salaattiaPaista perus-entrecote pippurilla, suolalla ja rosmariinilla maustettuna (ja laita pohjalle), päälle viinisuolaheinää, herneenversoja ja salottisipulia. Päälle kaadetaan pihvin paistinrasva. Tarjoa vaikka Yellow Tail Shiraz:n kanssa.

VaniljapyörreJos saat jostain Pasteis de Belem tyylisiä leivonnaisia, osta ne suoraan kondiittorilta ja tarjoa sellaisenaan Espresson/Cappucinon ja Baileysin kera.

Jäätelöä suolapähkinöillä ja kinuskikastikkeellaVaniljajäätelöä ja suolapähkinöitä joiden päälle kaadetaan kinuskikastiketta. Kyytipojaksi Ron Zacapa Centenario 23 anos.

Smokehead Islay Single Malt


PS: Jos pidätte ruokablogia, älkää käyttäkö kuvaamiseen kännykkää vaan kunnon kameraa, säästytte paljolta harmilta...

6.11.2010

Yksinkertainen on hyvää

Tämän osaa tehdä vähän tyhmempi orangutangikin. Yksinkertaista, estettisesti tylsää ja herkullista iltapalaa. Sen kummemmin jaarittelematta:

- Ota juustopatonki ja leikkaa se kolmeen osaan
- Koverra patonki/painele ontoksi (jätä toinen pää ehjäksi)
- Vedä onton hylsyn reunaan viiva hyvää sinappia ja chiliketsuppia
- Lisää hylsyyn lusikallinen hyvin hienoksi hakattua sipulia
- Lisää hylsyyn pitkittäin leikattu suolakurkku siivu (ei niitä makeita maustekurkkuja)
- Työnnä hylsy täyteen hyviä nakkeja (jotka olet uunissa/pannulla paistanut)

Nauti.

.

24.10.2010

"No mutta päinvastoin, Kiitos Teille!"

Ensinnäkin Kiitoksia jo tässä vaiheessa kaikille kävijöille, toivottavasti olette saaneet hyviä ideoita täältä!

Aloitin kirjoittamaan ruoasta Helmikuussa jolloin sain kimmokkeen sydämestyttyäni vakuumilihaan jota meille pakkosyötetään. Ajattelin lähinnä kirjoittaa itselleni ilman sen kummempia tavoitteita ja jos se jotakuta muutakin kiinnostaa niin hyvä homma. Ärtymys ei ole sittemmin laskenut mihinkään mutta sen sijaan että osoittaisin täällä mieltäni, blogi on kehittynyt jossain määrin ruokapäiväkirjaksi johon on hauskaa kirjoitella ja jonne on mukavaa kehitellä reseptejä. Vierailuitanne on viikkojen varrella kertynyt ilahduttavan mukavasti ja vierailijoita on ollut pari tuhatta! Kiitos teille!

Mitä tietoa te täältä oikeen haette? Vilastaanpa hiukan statistiikkoja.

Ylivoimaisesti useimmiten (11%) haetaan reseptiä tortillalasagnelle ja mikäs siinä, tämä hyvin etäisesti oriantaaliin vivahtava versio toimii loistavasti.

Sitten tuleekin tiukka nippu jonka muodostavat tasapäin (6%) pohjaton pizza, (6%) enchiladat ja (6%) chilisuklaa. Eipä huonoja nekään. Lisäksi 4% kävijöistä päätyy sivuilla käydessään etsimään myös drinkkiohjeita täältä ja täältä.

Eipä tämän enempiä tällä kertaa, kiitos vierailuistanne ja tervetuloa jatkossakin!

18.10.2010

Vuohenjuustoleipä deluxe

Yleensä en voi sietää vuohenjuustoa, mutta tämä on parhaan makuinen lämmin leipä jonka olen koskaan tehnyt. Tätä voisi tarjota muillekin! Asiaan;

Lähdin viikonloppuna kauppahalliin aamiaiselle ja etsimään ideoita ruokaa varten. Ja kuinkas kävikään, kauppahalliin pystyi taas luottamaan. Päädyin tekemään vuohenjuusto-pihvi leipiä maustevoilla ja marinoiduilla sipulirenkailla ja peruna "jooppieta".

Leipiä varten ostin hyvää moniviljaleipää, Naudan ulkofilettä ja Espanjalaista vuohenjuustoa. Kuten sanoin, yleensä vuohenjuusto ei kuulu ruokavaliooni, mutta Juustosopin myyjä suositteli kuivahkoa, koostumukseltaan kuivan manchegon/zamoranon tyyppistä vuohenmaitojuustoa, joka olikin parasta maistamaani vuohenjuustoa. Ylivoimaisesti! No, takaisin asiaan, leipä tietysti huusi jotain vihreääkin joten hommasin suolaheinää ja herneenversoja.

Kauppalista
Lehtipihvi (naudan ulkofile, hakkaa ohueksi)
Hyvää vaaleaa leipää
Hyvää vuohenjuustoa
Suolaheinää (tai rucolaa)
Herneenversoja
Keskikokoinen sipuli
viinietikkaa (balsamico)
Sokeri
Sinappi
Voi
Valkosipuli
paprikajauhe
Suola
Cajunmauste
4 Perunaa (Kiinteää)
Hyvää majoneesia
oliiviöljyä

Jooppie:- Harjaa perunat hyvin ja laita keitä lähes kypsäksi. Sillävälin kun perunat kiehuvat, tee maustevoi ja marinoi sipuli;
- Kun perunat ovat lähes kypsiä ota ne pois kattilasta ja leikkaa lohkoiksi ja laita ne astiaan.
- Kaada päälle hieman oliiviöljyä, paprikajauhetta ja suolaa.
- Sekoita
- Kypsennä uunissa 225'C 10 min. (kiertoilma).

Maustevoi:- Sekoita pariin ruokalusikalliseen voita 1 puristettu valkosipulin kynsi, hieman paprikajauhetta ja cajunmaustetta.
- Rullaa voi tuorekelmun sisällä napiksi ja laita pakastimeen.

Marinoitu sipuli:- Leikkaa sipuli ohuiksi renkaiksi ja laita samaan astiaan sipulin kanssa ½ rkl sokeria, ½ rkl viinietikka (balsamico), ½ rkl sinappia, vähän suolaa ja vähän mustapippurirouhetta.
- Sekoita aineet hyvin
- Laita maustumaan jääkaappiin (30 min. ->)

Vuohenjuustoleipä:- Laita leivän päälle hieman oliiviöljyä, sitten vuohenjuustoa.
- Paahda leipää uunissa (vaikka samalla pellillä perunoiden kanssa) kunnes juusto sulaa mutta älä polta leipää!
- Paista pihvi (noin minuutti/puoli) ja rivauta päälle hiukan mustapippuria ja suolaa

Annoksen kokoaminen:- Vuohenjuustoleipä pohjalle
- Suolaheinää ja herneenversoja
- Marinoitua sipulia
- Pihvi
- Maustevoi

Lisää lautasen reunalle uunista otetut perunalohkot ja laita perunoiden päälle hieman majoneesia.

Yleensähän Vuohenjuusto laitetaan pihvin päälle, mutta tämä käänteisjärjestys toimii erinomaisesti mielestäni. Yhdellä suupalalla suuhun tulee sekä suolaista maustevoita ja vuohenjuustoa, sekä makeahkoa marinoitua sipulia, johon yhdestelmään pihvi istuu kuin nenä päähän. Keveyttä ja raikkautta tuo suolaheinä ja herneenverso.

Että aikataulut täsmäävät suurinpiirtein, kannattaa aloittaa perunoista, sitten maustevoi, marinoitu sipuli, leipä ja pihvi, jolloin saat lautasellesi leivän ja perunat kuumina, eikä mikään ruoka joudu seisomaan ja odottamaan toistaan. Koko setin valmistusaika noin 40 minuuttia.

12.10.2010

La Boqueria ja pari muuta pientä seikkailua Katalonian keittiöissä

Pari sanaa vielä Barcelonasta. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut olen suuri kauppahallien ja torien ystävä ja Barcelonassahan on Legendaarinen El Mercat de Sant Josep de la Boqueria. Ja paikka on maineensa veroinen, varmasti yksi Euroopan parhaista kauppahalleista.

Tuoretuotteiden kirjo saa ruokaan vähän nihilistisemminkin suhtautuvan loksautttamaan leukansa. Myynnissä on laajalla skaalalla lihatuotteita, kasviksia, juustoja ja kalaa. Erityisesti näin sadonkorjuuajan jälkeen pöydät notkuvat tavaraa. Lisäksi esimerkiksi eläimistä käytetään kaikki sorkista korviin ja jokaiselle lihanpalalle ja elimelle on oma erityisasiantuntijansa. Mitään ei siis heitetä hukkaan.

Paikan väriloisto, tuoksut ja tietysti maut (niin, näillä ständeillä pääsee maistamaan tuotteita ennen ostoa, aivan kuten toreilla). Ei ole montaakaan parempaa tapaa viettää päivää Barcelonassa kuin hakea La Boquerialta tuoretta leipää, juustoa ja vaikka chorizoa sekä muutama hedelmä tai tuoretta mehua ja painella joko rantaan, puistoon tai ympäröiville kukkuloille eväiden kanssa.

Toki kaupungista löytyy muitakin loistavia halleja kuten Mercat de Santa Caterina, mutta koska La Boqueria on legendaarisin, päätin keskittyä tässä kirjoituksessa siihen. Ehdoton kohde tarkistaa jos käytte kaupungissa. Ja jos tungos ahdistaa ehdotan vaikka aiemmin mainittua Santa Caterinaa.

Sitten pieni varoituksen sana ja esimerkki siitä miksi kannattaa käydä paikoissa joissa paikallisetkin käyvät.

Etsiessämme eräänä iltana ruokapaikkaa El Gòticon alueella, huomasimme mukavan näköisen seafood ravintolan joka mainosti muun muassa paellaa merenelävistä. Päätimme kokeilla ravintolaa vaikka siellä ei ollut kuin yksi seurue lisäksemme. Kuten sanoin paikka n ä y t t i päällepäin viihtyisälle ja muun muassa Tripadvisorissa ravintola oli saanut neljä tähteä. Ravintolan nimi on Sensi. Tilasimme siis ruoat ja viinit.

Odotellessamme alkuruokia ja viinejä pöytään, huomasin seinällä juoksevan kovakuoriaisia tms hyönteisiä ja hälytyskelloni alkoi soimaan välittömästi, ravintolan hygieniassa on vikaa. Pian tarjoilija toikin pöytään viinini joka sai meidät poistumaan ravintolasta välittömästi. Viinilasissani kellui muutama kymmenen yökköstä ja kärpästä! Palautin välittömästi lasin tarjoilijalle ja pyysin peruuttamaan tilauksemme, ja poistuimme kiireen vilkkaa paikalta tarjoilijan huutaessa perään I'm very sorry sir! Jälkeenpäin olo oli tosin mahtava, kuin olisi väistänyt luodin. Jos kalaravintolassa on moinen hygienia ja hyönteisongelma, mitähän itse ruoka sitten on? Toistamiseen, ravintolan nimi on siis Sensi, kannattaa kiertää kaukaa!

Lopuksi myös pieni kehoitus ja esimerkki siitä miksi kannattaa käydä paikoissa joissa paikallisetkin käyvät.

No poistuttuamme paikalta päätimme etsiä murkinaa, vaikka ruokahalu olikin jo kaikonnut, ja päädyimme jonottamaan perinteikkään Can Culleretesin aukeamista. Hyvä merkki ravintolan tasosta oli pitkähkö jono jossa ihmiset odottivat ravintolan aukeamista.

Ja mikä kokemus siitä muodostuikaan! Elämäni paras ravintolakokemus!

Palvelu oli erittäin ammmattitaitoista ja ystävällistä heti kättelystä alkaen. Tarjoilu pelasi kuin ajatus ja ruoan taso oli mitä maittavin.

Itse päädyin aterioimaan alkuruoaksi perinteisen meloni ja ilmakuivattu kinkku. Kinkku oli hieman suolaisempaa kuin mihin matkalla olin muuten tottunut, mutta se istui täydellisesti melonin pariksi. Pääruoaksi tilasin kania alliolilla, mutta tarjoilija kehotti kokeilemaan keittiömestarin erikoista, kanipataa ja kauden sieniä, jonka sitten valitsinkin. Ruoka oli kerrassaan mahtavaa, liha suorastaan suli irti luista ja kyytipoikana olleet sienetkin olivat hyviä, juuri sopivan napakoita koostumukseltaan. Ja jälkiruoaksi tietysti herkullinen Crema Catalana. Puhumattakaan viinitarjoilusta! Muy Bueno!

Can Cullereteshan on erikoistunut Katalonialaisen ruokaperinteen vaalimiseen ja on Barcelonan vanhin ravintola, se on perustettu jo 1786! Käykää ihmeessä tutustumassa Katalonian ruokakulttuuriin juuri täällä kun käytte kaupungissa!

Melkoinen skaala yhdessä illassa siis, elämäni huonoimmasta ravintolakokemuksesta elämäni parhaaseen!

11.10.2010

Tapasmenu

Hola!

Kävin vaimoni kanssa pienellä ekskursiolla Barcelonassa Kataloniassa ja mukaan tarttui runsaasti ideoita tulevaa talvea varten.

Päivittäiseen rutiiniimme kuului aamulla ajoissa; yhdeksän nurkilla; lähteä johonkin nurkilla olevaan Pastilleriaan aamiaiselle, johon yleensä kuului croissant tai täytetty croissant sekä tuoremehu ja kahvi. Pastillerioita tuntui olevan joka korttelissa aina kaksi, vastakkaisissa kulmissa. Hyvänä ohjenuorana toimi että mennään sinne missä näkyy olevan paikallisia aamiaisella matkallaan töihin (tämä on muuten hyvä ohjenuora muutenkin, jos ravintolassa ei ole ketään, siihen yleensä on jokin syy).

Kymmenen-puoli yhdentoista aikoihin olikin taas aika nauttia hieman energiaa, joka yleensä tarkoitti bocadilloa, paikallista täytettyä patonkin kinkku, chorizo tai tonnikala täytteellä ja mahdollisesti chuchoa, vaniljatäytteistä munkkitankoa/rullaa.

Päivällä kiertelimme kauppahalleissa, joista La Boqueria saa oman kirjoituksen tuonnempana (USKOMATON paikka!).

Neljän aikoihin oli taas aika nauttia jotain pientä, esim menu del dia, päivän menu. Usein tämä käsitti eturuoka salaatin, pihvin tai kalaa ja perunoita, sekä jälkiruoaksi tuoreita hedelmiä tai hyvää kahvia.

Illalliselle lähdimme yleensä sikäläisen aikataulun mukaan yhdeksän korvilla, jota tosin edelsi pikku välipalaleipä. Illalliseksi maistelimme usein puolenkymmenen tapaksen lajitelman tai paikallisia erikoisuuksia kuten erilaisia mereneläviä, kania ja sieniä tai paellaa.

Espanjalainen ruokakulttuuri yllätti positiivisesti verrattuna vaikka Italialaiseen keittiöön. Ruoat ovat keskimäärin maustetumpia ja raaka-aineiden käyttö on jotenkin luovempaa verrattuna Italialaiseen tai Ranskalaiseen keittiöön. Tärkeintä on pitää mieli avoimena ja ottaa mitä paikalliset suosittelevat, tällöin yleensä saa tuoreista aineksista valmistettua herkullista apetta, vaikka raaka aine olisikin hieman eksoottisempi. Jos pitää kynsin hampain kiinni "länkkärisapuskasta", pitsoista ja hampurilaisista, yleensä lopputulos on huono.

Matkalta ideoita saaneina päädyimmekin heti tekemään Tapasmenun.

Alkumaljaksi:
Freixenet Carta Nevada Semi Seco

Tapaspöytä Suomalaiseen tapaan:
Kolmen oliivilajin lajitelma
Lihatapaksia; leipää, majoneesia, manchegoa, friteerattu perunan siivu, keitettyä munaa, viipale mausteista mureketta, oliiviKalapullatapaksia; leipää, tomaatti-chilimajoneesia, manchegoa, keitettyä munaa ja lohipulla (turskapullaa jos on saatavilla)Melonia ja suolalihaa - Carne y melonTomaattileipiä - Pan a la Catalana
Perunoita ja mausteista majoneesia - Patatas Bravas
Katkarapuja valkosipulilla ja yrteillä - Gambas al ajillo
Jälkiruoka:
Paahtovanukas - Crema CatalanaEspresso Gayo Blue Mountain

Ruokajuomana:
Icono Cabernet Sauvignon 2009

Ylimääräinen rommipruuvi:
Ron Cabana Blanco
Cachaca Velho Barreiro
Havana Club Anejo Blanco
Ron Santa Maria
Havana Club Anejo Reserva
Ron Brugal Anejo Reserva
Appleton Estate Jamaica Rum 12 years
Ron Zacapa Centenario 23 anos

Kaikenkaikkiaan on sanottava että Espanjalainen ruokakulttuuri istuu omallekohdalleni kuin nenä päähän, olen "voikkarimiehiä" joka on läheisesti läsnä myös Espanjassa!

25.9.2010

Vindaloo, Naan ja Lassi

Käväisin Siam Housessa ostoksilla, jossa sain kovan inspiraation tehdä hieman itämaista safkaa vaihteeksi.

Perinteinen etelä-Pirkanmaan porsasvindaloo kahdelle
2 tl chilijauhetta (vahvuus oman maun mukaan) tai 1 rkl vihreää Indian chili pickleä
1 tl jeeraa
4 neilikkaa
kanelitangon pala (1*2cm)
5 mustapippuria
½ tähtianis
inkivääriä ½ cm kiekko
4 valkosipulin kynttä
1 tl tamarindisosetta
1 rkl omenaviinietikkaa
öljyä
suolaa
1 prk tomaattipyrettä (pieni)
ruokosokeria
2 sipulia
300g viljaporsasta
½ l vettä

- jauha morttelissa neilikka, kaneli ja mustapippuri ja sekoita mukaan tamarindi, chili, jeera, raastettu inkivääri ja murskattu valkosipuli.
- Lisää seokseen viinietikka ja sekoita tahnaksi
- Leikkaa liha kuutioiksi (tai suikaleiksi)
- sekoita lihanpalojen joukkoon hieman maustetahnaa ja anna seistä 15 minuuttia.
- pilko sipulit
- Kuumenna öljy pannussa ja lisää sekaan sipuli. Ruskista sipuleita öljyssä 5-10 minuuttia, mutta ÄLÄ polta.
- Lisää sipulien joukkoon maustetahna, pari rkl vettä sekä purkki tomaattipyrettä ja anna kiehua 5 min koko ajan sekoittaen.
- Lisää lihanpalat mausteseokseen ja anna kiehua hetken.
- Lisää joukkoon vesi ja hauduta kypsäksi kannen alla (noin 1 h)
Kyytipojaksi suosittelen Naanleipää ja lassia.

Naanleivän haen kaupasta vakuumina ja lämmitän sen kotona uunissa, mutta lassi lyhyesti, 3 dl maustamatonta jogurttia jonka sekaan 1 rkl mango, persikka tjsp sosetta, lisäksi hippunen suolaa ja jääpala, sekoita ja juo.

Vindaloolle toki sopii myös keitetty riisi, tai miksei vaikka jopa paistetut perunat. Vindaloossa on parasta että vaikka se on todella herkullista jo saman tien, paranee se jääkaapissa koko ajan ja se on oikeastaan parhaimmillaan vasta seuraavana päivänä.

6.9.2010

Grillikausi 2010 pakettiin

Aika kääräistä kesäkauden 2010 grillimakkarat pakettiin. Makkaroita ja makkaratuotteita tuli maisteltua kesän aikana 30-40 eri merkkiä ja muutamat tasting notet mainitsemisen arvoisista.

TOP 5:
1. Pajugrilli, Pajuniemi
1. Heinäkeppi, Veljekset Mattila
3. Helsinkiwursti pippuri, Pajuniemi
4. Lihamiehen Tuhti Pippurigrillis
5. Kuuma Kurvi, Makuliha

Sörkan Grilleri, Chef Wotkin's
Melko rasvainen, konstailematon perusmakkara, hyvä paistettuna ja miksei grillissäkin. Mieto ja vähämausteinen. Lihapitoisuus 73%

Krakovanmakkara, GebirgsjägerLoistava Krakovanmakkara. Kiinteä, lihainen suutuntuma, vähärasvainen ja mukavan mausteinen. Toimii erityisen hyvin sekä pataruoissa että grillattuna. Lihapitoisuus 91%.

Premium Bratwurst, Herkkujaloste Culinary SolutionsBratwurst. Enpä oikein tiedä...maistamani makkara oli karkeaa massaa (mutta samaan aikaan omituisen pehmeä), ja joka oli liian miedosti maustettu ollakseen sellainen bratwurst johon olen tottunut. Lihapitoisuus 82 %.

Hirvimakkara, Kylmänen FoodPehmeämassainen makkara. Vaikuttaa liiaksi perus-Campingille omassa suussani. Toimisi varmasti hyvin höyrymakkarana. Puuttuu mausteita, rasvaa ja suolaa. Lihapitoisuus ? (Hirvi 47%, possu ?)

Juustotuhti, Kivikylän kotipalvaamoEhkä paras juustomakkara mihin olen törmännyt. Mukavan lihaisa koostumus, kuten Huiluntuhdilla, ehkä hieman kiinteämpi. Makkara on sopivan rasvainen ja suola on hyvin tasapainossa, juustona savujuusto. Lihapitoisuus 87%

Huiluntuhti, Kivikylän KotipalvaamoLihaisa, mausteinen ja voimakkaan savuinen grillimakkara. Kiinteähkö suutuntuma, mukavan suolainen. Lihapitoisuus 87 %

Lihamiehen Tuhti PippurigrillisLihaisa ja kiinteä koostumus, vahva pippuri, hyvin maustettu ja mukavan rasvainen, erittäin pitkämakuinen makkara. Muistuttaa Krakovanmakkaraa. Lihapitoisuus 83%

Lihamiehen Tuhti ValkosipuligrillisLihaisa koostumus, ehkä hieman pehmeämpi massa kuin Pippurigrilliksessä. Valkosipuli mukavassa suhteessa muihin mausteisiin. Erinomainen ja pitkämakuinen makkara. Kuten Pippurigrillis, muistuttaa Krakovanmakkaraa.

Heinäkeppi, Veljekset MattilaPippurigrilliksen kanssa suosikkini. Sopivasti rasvaa ja suolaa, erinomaisen robustisti maustettu karkeahko ja lihaisa makkara. Erittäin hyvän näköinen! Lihapitoisuus 77%

Chorizo, Veljekset MattilaMausteinen ja lihaisa grillimakkara. Sopivasti rasvaa, suola myös hyvin balanssissa.Mielestäni tätä ei kannattaisi silti myydä Chorizon nimellä vaikka mausteinen makkara onkin. Hyvä silti. Lihapitoisuus 84%

Lampurin Makkara, MaalaisserkkuHieman Krakovanmakkaran tyyppinen maukas kiinteä grillimakkara. Hyvä grillissä, lampaan oma aromi tulee mukavasti esille. Lihapitoisuus.83%

Härkätien Grillimakkara, MakulihaNapakka ja kiinteä koostumus. Erittäin lihaisa ja melko hyvin maustettu, joskin hieman suolaton ja rasvaa saisi olla hieman enemmän. Makkaramassa porsaasta johon sekoitettu savustettua naudanpaistia paloina. Lihapitoisuus 84 %

Kuuma Kurvi, MakulihaErinomainen grillimakkara, kiinteän lihaisa ja mukavan pippurinen ja mausteinen. Erinomainen koostumus jossa juuri sopivasti rasvaa ja suolaa. Erinomaisen maukas. Lihapitoisuus 91%.

Tapolan TulikeppiSopivan kiinteä ja mukavan mausteinen nakki, sopii hyvin erityisesti hodariin tai grillattuna. Mukava suola, ei kovin rasvainen. Lihapitoisuus 73 %.

Helsinkiwursti pippuri, PajuniemiLihaisa ja robusti massa. Erinomainen mustapippurin maku kantaa pitkään. Rasva sopivassa balanssissa lihaisuuteen nähden, juuri sopivan suolainen ja mehukas.Sekä paistettuna että grillaukseen. Lihapitoisuus 94%.

Pajugrilli, PajuniemiErinomaisesti maustettu makkara. Pitkähkö tulisuus ja pippurin maut seuraavat juuri sopivan napakkaa koostumusta. Rasva ja suola todella hyvin tasapainossa. Loistava sekä paistettuna että grillaukseen. Lihapitoisuus 83%.

Villisikawursti PajuniemiOdotin salamityyppistä makkaraa, mutta kokolihaisa ja kiinteä massa olikin lähempänä kokolihaa! Herkkä villisian aromi kulkee mainiosti läpi koko ruokailun. Makkara vaikuttaa erittäin kiinteälle ja vähärasvaiselle. Sellaisenaan kylmänä.

Hollantilainen OlutmedwurstParas medwursteista. Selkeitä maltaan ja oluen aromeita, pippurinen, lihaisa ja vähärasvainen (siis, niin vähärasvainen kuin salamit nyt ovat...)

Hollantilainen ItalialaistyyppinenmedwurstMausteinen, tyypillinen italialainen salami. Ei kovin tulinen, mutta mausteinen, melko rasvainen.

Hollantilainen ValkosipulimedwurstTuhti valkosipuli! Melkorasvainen ja erittäin pitkä maku. Myös suolainen.

Hollantilainen ChilipippurimedwurstTymäkkä, selkeästi oikeaa chiliä. Pehmeä, rasvainen ja suolainen, muistuttaa paljon Espanjalaista picante chorizoa.

Hollantilainen MaustamatonmedwurstSuolainen, mieto ja rasvainen, perusmetukka.

Hollantilainen PippurimedwurstErittäin kova ja vähärasvainen. Mukana sitkeitä lihanpaloja.

20.8.2010

Erinomainen ravintola Heinätori Pyynikintorilla

No niin, nyt päästiin asiaan. Viimeksi kävin Nääsnaulassa josta kerroinkin jo mielipiteeni, nyt tuli ensimmäisen "haastajan" vuoro, ravintola Heinätori Pyynikintorilla.


Heti astuessani ravintolaan, aloin äimistelemään todella viihtyisiä puitteita ja erittäin mukavan näköistä ravintolaa. Henkilökunta otti lämpimästi vastaan ja atmosfääri oli kerrassaan erinomainen. Tästä on ensivaikutelmaa vaikeaa parantaa!

Ravintolan ruokalista on selkeä ja yksinkertainen ja ennenkaikkea herkullisen oloinen. Päädyin ottamaan ravintolan suositteleman kausimenun (34 €), johon tälläkertaa kuului jokirapukeittoa, paistettua nieriää ja mansikkavaahtoa.

Jokirapukeitto tarjoiltiin kahvikupista, joka tässätapauksessa toimi loistavasti kun kyseessä ei ollut espressokuppi kuten eräässä näkötorniravintolassa jossa juuri aterioin.

Keitto itsessään oli herkullisen värinen ja jo pelkkä tuoksu sai veden kihoahaan kielelle. Liemi oli erittäin hyvin ja tasapainoisesti maustettu ja huomasi siihen käytetyn erinomaisia ja tuoreita raaka-aineita. Rapua annoksessa oli juuri sopiva määrä ja se oli kypsyydeltään ja suutuntumalltaan juuri sopivan napakkaa.

Jokirapukeiton kanssa suositeltiin Prinz von Preussen valkoviiniä, joka istuikin ruoalle erinomaisesti. Muutenkin viinipareja oli selkeästi mietitty tarkoin.

Pääruoaksi saamani paistettu nieriä oli myös erinomaista, joskin hieman enemmän suolaa olisi ruoassa saanut olla. Toisaalta pöytään tuotiin sormisuola-astia josta itse sai sitä annokseen lisätä makunsa mukaan.

Kalan seuralaisena oli limettiä, valkoviinikastike joka sinänsä oli hyvin tehty, erinomaista makeahkoa juuressosetta, paistettua paprikaa ja munakoisoa sekä keitetty peruna. Lisukkeiden määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta niitä oli juuri sopivan vähän jokaista artikkelia ja annos toimi mahtavasti. Annosta oli selvästikin mietitty. Juomana jatkettiin myös nieriälle erinomaisesti istuvalla Prinz von Preussenilla.

Jälkiruoaksi sain annoksen mansikkavaahtoa joka oli myös rakenteeltaan sopivan kuohkeaa ja herkullista. Mansikkavaahto ei ollut kovin makeaa, mutta kun keksin raaputtaa vaahtoon astian reunukseen sitruunamehulla tartutettuja sokerikiteitä, annos toimi loistavasti.

Palanpainikkeeksi valittiin Moscato d'Asti joka toimiikin mansikan kanssa saumattomasti.
Tällainen ruokailukokemuksen pitääkin olla, hyvät puitteet, erinomaista palvelua ja mahtavaa ruokaa ehkäpä parhaalla hinta/laatu suhteella johon olen koskaan törmännyt.

Paikan etuna toimii että se ei yritä teeskennellä vaan on konstailematon ja toimii ruokaa ja asiakkaita kunnioittaen. Täällä on ehdottomasti käytävä useamminkin, suosittelen!

19.8.2010

Neularuokaa

Aloitan yhteenvedolla, kiinnostuneet voivat lukea tarkemmin eteenpäin halutessaan.

Illalliskokemuksesta ravintola Näsinneulasta jäi hieman sellainen olo että taas yksi ihan kiva ravintola ja ihan hyvä ruoka, mutta taas yksi valju kokemus lisää josta ruokailun elämyksellisyys puuttui lähes kokonaan (jos Näsinneulassa itsessään käyntiä ei lasketa mukaan).


Hieman ihmetyttää että tämäkö on Suomen kahdeksanneksi paras ravintola ja Tampereen paras? Onko käymässä niin että Tamperelaiset klassikot Tiiliholvi, Salud ja Näsinneula ovat jääneet ratsastamaan maineellaan ja haastajat ovat painaneet molemmin puolin ohi, sekä palvelun laadussa että ruoassa?

No, nyt siihen yksityiskohtaisempaan osioon, kävimme siis työpaikan vieraiden kanssa kietaisemassa naamariin Nääsnaulan Finlandia menut. Ohessa lyhyt tiivistelmä.

Alkukeittona tarjoiltu korvasienikeitto oli hyvää, mutta hieman hankalaa syödä espressokupista. Jos sama ateria olisi tarjoiltu erilaisesta astiasta olisin varmasti arvostanut annoksen korkeammalle. Mutta maussa ei siis ollut mitään vikaa joskaan ei kovin suurta elämystäkään. Annos ei myöskään jotenkin istunut muuhun menuun vaan tuntui jotenkin päälleliimatulta.

Toisena annoksena sain eteen peurapastramia. Ja taas sama homma, ihan kiva mutta... Jännää sinänsä että moni seurueestamme oli sitä mieltä että pieni lisäsuola ja aavistus valkosipulia olisi mahdollisesti nostanut annosta selkeästi lähemmäs "piikkipaikkaa".

Seuraavana graavinieriän kanssa sama homma, hyvää mutta tylsää, joskin jokiravut nieriän kumppanina olivat jossain määrin mielenkiintoisia.

Pääruoaksi eteen saimme poronvasaa, ja tämä olikin koko ruokailun ylivoimaisesti parasta antia. Poro oli kutakuinkin täydellisesti paistettu ja täytyy sanoa etten ole aiemmin näin hyvää poroa maistanutkaan. Juurespyre oli myös hyvää, ja kaikenkaikkiaan annos oli erinomainen.
Viidentenä pöytään tuotiin lähijuustolajitelma (Mouhijärveltä?). Stiltonia, brietä ja jotain kovempaa Saksalaistyyppistä juustoa (jota nyt en muista kirveelläkään...). Noh, hyviä lähijuustoja eipä siinä mitään.

Loppuun vielä tuli herukkaa ja valkosuklaata ja taas sama kommentti kuin aikaisemmissakin, ihan kiva, mutta siinä kaikki.

Mitä palveluun tulee, se oli hyvää ja erityisesti vieraamme arvostivat että nuorehko tarjoilijatar kertoi jokaisesta annoksesta myös englanniksi. Menussa siis itsessään ei ollut mitään vikaa, se oli mauiltaan hyvä joskin jälleen kerran elämyksellisyys puuttui ja kokemus jäi valjuksi.

9.8.2010

Ananas-Lime Sorbettia ja grillailumeininkiä

Olen lähes koko kesän tullut toimeen grilli- ja tortilla ravinnolla, johon päätin etsiä hieman uusia tuulia jälkkäriosastolta.

Ruoaksi väsäsin jossain määrin luomu hamppareita, reseptejä en nyt ala tässä sen kummemmin erittelemään, jokainen osaa tehdä kyllä jauskipihvejä ja niistä hampppareita. Luomun tästä tekee se että kaikki käytetyt kasvikset ja yrtit ovat itse kasvatettuja omasta maasta. Lisäksi hamppareihin ostin hiukan laadukkaampaa leipää, lihaa ja kypsää cheddaria, ja kuten mainitsin loput olivatkin omaa 2010 satoa.

Mutta nyt siihen sorbettiin. Tässä on toistaiseksi paras tekemääni sorbetti, joka on itseasiassa myös todella helppo.

Ananas-Lime Sorbet
4 annosta
½ Ananas
1 Lime
3 dl vettä
1,25 dl sokeria


- Laita paistivuoka pakastimeen
- Kaada sokeri veden sekaan ja kiehauta nopeasti jotta sokeri liukenee ja ota pois liedeltä heti kun sokeri on liuennut
- Raasta limen kuori ja halkaise lime
- Laita limen kuori raaste sokeriveden sekaan ja purista mukaan puolikkaan limen mehu
- Jäähdytä sokeri-lime-liemi (laita kattila esim kylmään vesi"hauteeseen"
- Kuori ananas, pilko muutamaan pienempään palaan ja soseuta tehosekoittimella tai sauvasekoittimella ja sekoita joukkoon toisen limenpuolikkaan mehu.
- Kun sokeri-lime-liemi on jäähtynyt, lisää sekaan ananas-lime sose ja ja sekoita

- Kaada seos pakastimesta ottamaasi kylmäään paistiastiaan ja laita pakastimeen noin 2 tunniksi
- Kaavi reunoilta jäätynyttä hilettä keskelle asiaa keoksi noin 15 minuutin välein. Hilettä pitäisi alkaa muodostumaan noin puolen tunnin kuluttua ja kaiken nesteen pitäisi muuttua hileeksi 1½-2 h kuluessa. Jos et kaavi reunoilta hilettä keoksi, koko astia jäätyy jääblokiksi mikä ei ole tarkoitus.


Tätä sorbeeta voi tuunata yrteillä, uskoisin että kanelibasilika, minttu tai Sveitsinminttu istuisi tähän loistavasti.

27.7.2010

Amsterdamin kahvilat

Kävin vaimoni kanssa pienellä matkalla; josta omalla kohdallani muodostui itse asiassa jonkin-näköinen ruoka-trippi; Amsterdamiin.

Kaupungin kulinaarinen sormenjälki muodostuu kymmenien eri kansallisuuksien ja etnisten ryhmien ympärille, joka tarjoaa jokaiselle juuri sitä mitä kukin etsii, löytyy suolaista ja makeaa ja niiden mitä erikoisempia yhdistelmiä lähes rajaton määrä. Omalla kohdallani tämä on ehdottomasti yksi parhaita paikkoja joissa olen kulinaarisessa mielessä vieraillut. Vaikka useat ravintolat ansaitsisivat omat tekstin, kirjoitan tässä ainoastaan parhaasta kokemuksestani.

The Pancake Bakery
Prinsengracht 191
1015 DS Amsterdam


Amsterdamin yhteydessä muistetaan usein mainita kaupungin pannukakkubaarit (pannenkoeken), joista saa erikokoisia ja makuisia lättyjä mihin lähtöön tahansa. Näistä yksi parhaita on The Pancake Bakery joka ehkä jopa pelkkänä itsenään oikeuttaa matkaan.

Pannenkoekenissa on periaatteessa kyseessä iso muurikkalätty, joka on tehty hieman paksumpaan taikinaan ja mukaan on lisätty erilaisia täytteitä. Itselleni pyysin jotain paikallista, ja tarjoilija (erittäin mukava henkilökunta muuten!) suositteli pekoni-omena versiota runsaalla vaahterasiirapilla. Yhdistelmä kuulosti niin perverssiltä että sitähän oli pakko maistaa, toisaalta tarjoillaanhan omenaa muutenkin usein possun kanssa yhdistelmänä!

Lätyssä yhdistyy makea ja suolainen huikealla tavalla samoin kuin rapsakka tekstuuri reunassa ja hieman pehmeämpi keskemmällä, sekä vaahterasiirapin tahmeus yhdistyy pekonin rasvaisuuteen. Makuelämys on kertakaikkisen mielenkiintoinen ja kerrankin makunystyräni ja suutuntumani lähetti signaaleita jotka olivat ennestään täysin tuntemattomia!

Toisella vierailullani muutamaa päivää myöhemmin söin "jälkiruokaa", omenapiirakkaa ja jäätelöä. Mutta minkälaista, annos oli ylivoimaisesti paras jälkiruoka mitä olen ikinä syönyt!

Omenapiirakka oli täydellisen "kostea" koostumukseltaan, ei kovin makea, vaan maussa oli selkeästi vihreitä(?) omenista, hieman kirpeä. Annoksen päälle oli ripoteltu hieman tomusokeria, joka puolestaan toi makeutta ja tasapainotti täydellisesti kirpeähkön piirakan.
Lämpimän omenapiirakan vieressä oli jäistä ja herkullista kanelijäätelöä (hieman sorbettityyppistä koostumukseltaan). Omenapiikan, jäätelön ja tomusokerin päälle oli vielä ripoteltu kaakaota sekä lastuja Belgialaista suklaata. Annoksen maut, koostumus, suuutuntuma; kaikki; olivat kertakaikkiaan täydellisesti tasapainossa!

Entäs se hinta? Kyllähän tällaisesta annoksesta olisi voinut maksaa pitkälle toista kymppiä, mutta...vajaat 6 Euroa!

ÄLLISTYTTÄVÄÄ!


Poreilee heti pinnan alla, eli muita käymisen arvoisia paikkoja jotka ansaitsisivat oman tekstinsä:


- Kakkubaari (De Taart van m'n Tante) joka ansaitsisi myös oman tekstinsä, ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!
- Indonesialainen Ravintola (Kantjil & de Tiger) mahtava Rijsttafel valikoima.

- Katuruokakioskit/katukeittiöt ("Jooppie" standit)

20.6.2010

Mascarponevaahtoa ja sitrusmarinoituja mansikoita

Tässäpä taas mukava ja kesäinen jälkiruoka.

Mascarponevaahtoa ja sitrusmarinoituja mansikoita1 dl vettä
1 dl sokeria
6 cl Triple sec (tai muu sitruslikööri)
½ l Tuoreita mansikoita

- Kuumenna vesi kattilassa tai vedenkeittimellä, kaada kuuma vesi astiaan ja lisää sokeri.
- Kun vesi on jäähtynyt 2 min, lisää likööri ja neljään osaan pilkotut mansikat.
- Jäähdytä ja laita jääkaappiin marinoitumaan tunniksi

1 dl vispikermaa
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
½ purkkia mascarponea (150 g)

- Kaada kerma kulhoon ja sekoita vatkaimella 20 sekuntia.
- Lisää sokerit ja mascarpone
- Sekoita kunnes mascarponevaahto on kovahkoa

- Lisää mansikoita ja mascarponea lasiin vuorotellen.

19.6.2010

Makkaramestari 2010

Kesäretki! Tänään oli edessä ex-tempore kesäretki Tammelan Makkaramarkkinoille, ja tutustumaan kesän makkarauutuuksiin sekä Makkaramestari 2010 kandidaatteihin. Vaikka kilpailu oli tasainen, selkeitä erojakin oli huomattavissa parhaiden ja keskikastin (saati sitten keskikastin alapuolisten) makkaroiden välillä ja paras osio kyllä erottui selkeästi massasta.

Alla muutamia muistiinpanoja päivän maisteluista, tämän mukaan siis mittumaarina:

Lihamiehen Tuhti Pippurigrillis
Heinäkepin kanssa suosikkini. Lihaisa ja kiinteä koostumus, vahva pippuri, hyvin maustettu ja mukavan rasvainen, erittäin pitkämakuinen makkara. Muistuttaa hieman Krakovanmakkaraa. Lihapitoisuus 83%

Lihamiehen Tuhti Valkosipuligrillis
Lihaisa koostumus, ehkä hieman pehmeämpi massa kuin Pippurigrilliksessä. Valkosipuli mukavassa suhteessa muihin mausteisiin. Erinomainen ja pitkämakuinen makkara. Kuten Pippurigrillis, muistuttaa Krakovanmakkaraa.

Heinäkeppi, Veljekset Mattila
Pippurigrilliksen kanssa suosikkini. Sopivasti rasvaa ja suolaa, erinomaisen robustisti maustettu karkeahko ja lihaisa makkara. Erittäin hyvän näköinen! Lihapitoisuus 77%

Chorizo, Veljekset Mattila
Mausteinen ja lihaisa grillimakkara. Sopivasti rasvaa, suola myös hyvin balanssissa.Mielestäni tätä ei kannattaisi silti myydä Chorizon nimellä vaikka mausteinen makkara onkin. Hyvä silti. Lihapitoisuus 84%

Härkätien Grillimakkara, Makuliha
Napakka ja kiinteä koostumus. Erittäin lihaisa ja melko hyvin maustettu, joskin hieman suolaton ja rasvaa saisi olla hieman enemmän. Makkaramassa porsaasta johon sekoitettu savustettua naudanlihaa selkeinä paloina. Yksi suosikeitani, joskin Makulihan Kuuma Kurvi on hieman parempi. Lihapitoisuus 84 %

Hirvimakkara, Kylmänen Food
Pehmeämassainen makkara. Vaikuttaa liiaksi perus-Campingille grillattuna omassa suussani. Toimisi varmasti erittäin hyvin höyrymakkarana. Jotenkin puuttuu mausteita, rasvaa ja suolaa. Lihapitoisuus ? (Hirvi 47%, possu ?)

Premium Bratwurst, Herkkujaloste Culinary Solutions
Bratwurst. Enpä oikein tiedä...maistamani makkara oli karkeaa massaa (mutta samaan aikaan omituisen pehmeä), ja joka oli liian miedosti maustettu ollakseen sellainen bratwurst johon olen tottunut. Lihapitoisuus 82 %.

Juustotuhti, Kivikylän kotipalvaamo
Ehkä paras juustomakkara mihin olen törmännyt. Mukavan lihaisa koostumus, kuten aiemmin maistamallani Huiluntuhdilla , ehkä hieman kiinteämpi. Makkara on sopivan rasvainen ja suola on hyvin tasapainossa, juustona savujuusto. Lihapitoisuus 87%

Toiseen kertaan maistetut:
Pajuniemen Pajugrilli, aiemmat tasting notet pitävät paikkansa.
Kivikylän Kotipalvaamo Huiluntuhti, aiemmat tasting notet pitävät paikkansa.


Salamit (Hollantilainen juustokauppias josta kerroin aiemmin, on näemmä ottanut valikoimiin salamit):

Hollantilainen OlutmedwurstParas medwursteista. Selkeitä maltaan ja oluen aromeita, pippurinen, lihaisa ja vähärasvainen (siis, niin vähärasvainen kuin salamit nyt ovat...)

Hollantilainen Italialaistyyppinenmedwurst
Mausteinen, tyypillinen italialainen salami. Ei kovin tulinen, mutta mausteinen, melko rasvainen.

Hollantilainen Valkosipulimedwurst
Tymäkkä valkosipuli! Melkorasvainen ja erittäin pitkä maku. Myös suolainen.

Hollantilainen Chilipippurimedwurst
Selkeästi oikeaa chiliä. Pehmeä, rasvainen ja suolainen, muistuttaa paljon Espanjalaista picante chorizoa .

Hollantilainen Maustamatonmedwurst
Suolainen, mieto ja rasvainen, perus-metukka.

Hollantilainen Pippurimedwurst
Erittäin kova ja vähärasvainen. Mukana sitkeitä lihanpaloja.



Niin joo, entä mitä mieltä tuomaristo ja muu yleisö oli tuotteista? Mistä tuli 2010 Makkaramestari? Katso täältä.

17.6.2010

Jalkapallo menu

Loistava idea!

Näin fudis-skabojen aikaan on hyvä laajentaa jalkapalloa myös köökin puolelle ja tehdä sellaista safkaa joka viistää jotain kentällä olevaa maata. Esimerkiksi:

Perjantai 11.6. Etelä-Afrikka - Meksiko,
Tortillat
Lauantai 12.6. Englanti – USA,
English Breakfast
Sunnuntai 13.6. Saksa - Australia,
Wursteja
Maanantai 14.6. Italia – Paraguay,
Bolognese
Tiistai 15.6. Norsunluurannikko - Portugali,
Portviiniä
Keskiviikko 16.6. Espanja – Sveitsi,
Tapakset
Torstai 17.6. Ranska - Meksiko,
Tacot
Ja niin edelleen

Perjantai 18.6. Saksa - Serbia,
Esim. Saksalaisia oluitaLauantai 19.6. Kamerun - Tanska,
Esim. Tanskalainen Smørrebord


Kaikessa yksinkertaisuudessaan voi vaikka ottaa ruoan kanssa viiniä joka kuitenkin esimerkiksi Chilestä tai syödä vaikka Brasilialaista pihvilihaa, tapoja toteuttaa tämä on lähes rajattomasti.

Mikseiköhän missäään ravintolassa ole päivän jalkapallomenua, tämähän olisi juurikin "gastropub" henkistä?

Jatkossahan lohkovaiheen ohjelma on:

Sunnuntai 20.6.

Slovakia - Paraguay
Italia - Uusi-Seelanti
Brasilia - Norsunluurannikko

Maanantai 21.6.
Portugali - Pohjois-Korea
Chile - Sveitsi
Espanja - Honduras

Tiistai 22.6.
Meksiko - Uruguay
Ranska - Etelä-Afrikka
Nigeria - Etelä-Korea
Kreikka - Argentiina

Keskiviikko 23.6.
Slovenia - Englanti
USA - Algeria
Ghana - Saksa
Australia - Serbia

Torstai 24.6.
Slovakia - Italia
Paraguay - Uusi-Seelanti
Tanska - Japani
Kamerun - Hollanti

Perjantai 25.6.
Portugali - Brasilia
Pohjois-Korea - Norsunluurannikko
Chile - Espanja
Sveitsi - Honduras

15.6.2010

Italian job - Bolognan kastike, pitkä versio

Håplaa.

Ehkä suurin miinus ruoanlaittotaidoissani on Titanicin mentävä aukko kastikkeiden kohdalla. Lähinnä peruskastikkeet on räpylässä, ruskeakastike, punaviinikastike ja bechamel ja pari pastakastiketta. Ylivoimaisesti paras kastikkeistani on Bolognese jonka valmistus ei ole mitään rakettitiedettä, mutta kunnollinen valmistaminen vaatii hieman pitkäjänteisyyttä ja malttia.

Kuten sanoin, Bolognese on helppo tehdä ja parhaan lopputuloksen saamiseen kuluu aikaa. Bolognese on parhaimmillaan vasta noin 3-4 tunnin keittämisen jälkeen. Kastiketta voi toki syödä aikaisemminkin, mutta kastikkeen rakenne muuttuu vasta 2,5-3 tunnin haarukassa sopivaksi. Lopputulos on ehdottomasti odottamisen arvoinen.

Bolognese
2 porkkanaa (tai 1 iso)
1 kesäkurpitsa
1 iso sipuli
50 g Voita
400g naudan jauhelihaa
2 siivua pekonia
Purkki hyvää tomaattimurskaa (Polpa)
1,5 dl punaviiniä
5 dl lihalientä
3 kynttä valkosipulia
1 tl jauhettua muskottia
1 tl sellerisuolaa/suolaa (tai maun mukaan)
1 tl mustapippuria (tai maun mukaan)
1 rkl oregano (jos haluat)

- Tee lihaliemi
- Laita 25 g voita sulamaan kasariin
- Pilko porkkanat, kesäkurpitsa ja sipuli max. puolen sentin kuutioksi
- Kuullota kasviksia hetki (3-4 min) kasarissa ja kaada hetkeksi toiseen astiaan
- Lisää 25 g voita kasariin ja ruskista siinä jauheliha. Kun väri on vaihtunut, lisää sekaan hieman kuullotetut kasvikset, murskattu valkosipuli sekä pekoni ja hauduta keskilämmöllä kannen alla hetki (3-4 min).
- Lisää sekaan muskotti, sellerisuola/suola ja mustapippuri ja sekoita
- Kaada kasariin lihaliemi, punaviini ja tomaattimurska ja sekoita
- Keitä kannen alla hiljalleen 2 tuntia (muista sekoittaa silloin tällöin), lisää sekaan oregano ja keitä ilman kantta tunti (kunnes kastikkeen koostumus muuttuu ja kastike sakeutuu). Jos kastike kuivuu liikaa lisää sekaan lihalientä. Poista pekonin siivut ennen tarjoilua.

Kastikkeeseen kannattaa käyttää laadukasta tomaattimurskaa, parhaaksi olen todennut S-marketissa myytävän Muttin Polpa säilykemurskan. Bologneseen kuuluisi myös kananmaksaa, mutta koska itse olen allerginen kanalle ja muille linturuoille, sitä ei versiooni kuulu ja jätänkin sen joko pois kokonaan tai korvaan parilla ruokalusikallisella maksamakkaraa jonka sekoitan jauhelihan sekaan.

Alkupalaksi toimii mainiosti vaikka pieni Bruscetta; yksinkertaisuudessaan paahtoleipä jonka karkeaan paahdettuun pintaan hierotaan hieman valkosipulin kynttä, päälle kaadetaan hieman oliiviöljyä ja ripaus suolaa.

Olen aina luullut että Bolognalainen tarjoillaan oletuksena spagetin kera, mutta alunperin se onkin tarjottu Tagliatellen kanssa. Itse valitsin kuitenkin tälläkertaa pinaatti fettucinen. Mukaan annokseen vielä parmesaania ja hyvää patonkia pari palaa, joilla voi kaapia lautasen. Juomaksi suosittelen vaikka jotain raikasta Sangiovesea.

Ja jälkkäriksi fingerpori sitä Limoncelloa...

10.6.2010

Makkara-ranking

E D I T :
Juuri kun oli kirjoittanut tämän, törmäsin pörssikärkeen, joka on lisättävä listalle:
1. Pajuniemen Pajugrilli (Citymarket)
Erinomaisesti maustettu makkara. Pitkähkö tulisuus ja pippurin maut seuraavat juuri sopivan napakkaa koostumusta. Rasva ja suola todella hyvin tasapainossa. Loistava sekä paistettuna että grillaukseen. Lihapitoisuus 83%.
Kesäkuun katsaus makkarapörssiin:

1. Makulihan Kuuma Kurvi (S-market)

Erinomainen grillimakkara, ehdottomasti tämän kesän suosikkini, kiinteän lihaisa ja mukavan pippurinen ja mausteinen. Erinomainen koostumus jossa juuri sopivasti rasvaa ja suolaa. Erinomaisen maukas. Lihapitoisuus 91%.


2. Gebirgsjäger Krakovanmakkara (Lidl)

Loistava Krakovanmakkara. Kiinteä, lihainen suutuntuma, vähärasvainen ja mukavan mausteinen. Toimii erityisen hyvin sekä pataruoissa että grillattuna. Lihapitoisuus 91%.

3. Kivikylän Kotipalvaamo Huiluntuhti (LihaVille)

Lihaisa, mausteinen ja voimakkaan savuinen grillimakkara. Kiinteähkö suutuntuma, mukavan suolainen. Lihapitoisuus 87 %


4.Tapolan Tulikeppi (S-Market)

Sopivan kiinteä ja mukavan mausteinen nakki, sopii hyvin erityisesti hodariin tai grillattuna. Mukava suola, ei kovin rasvainen. Lihapitoisuus 73 %.


4. Maalaisserkun Lampurin Makkara (K-Market)

Hieman Krakovanmakkaran tyyppinen maukas kiinteä grillimakkara. Hyvä grillissä, lampaan oma aromi tulee mukavasti esille. Lihapitoisuus.


5. Chef Wotkin's Sörkan Grilleri (S-Market)

Melko rasvainen, konstailematon perusmakkara, hyvä paistettuna ja miksei grillissäkin. Mieto ja vähämausteinen. Lihapitoisuus 73%

7.6.2010

Matkalla hyvän maun perässä - Toscanini, Casa Largo, Satkar

Olipa mukava seikkailu hyvän ruoan merkeissä viikonloppuna. Siitä siis muutama sana.

Ravintola SatkarVaimoni on muutamaan otteeseen hakenut Tampereen Katmandusta Nepalilaista ruokaa ja olen hieman sivusta seurannut (tai oikeastaan haistellut) ruoasta nousevia mahtavia tuoksuja ja päätin että Nepalilaista safkaa pitää joskus kokeilla. Ja tässähän eteen tuli sangen hyvä vaihtoehto.

Vaikka Satkar saattaa ulospäin vaikuttaa hieman huonolta idealta ja sisälläkin on kovin pelkistetty meininki, oli atmösfääri kuitenkin niin autenttisen oloinen kuin se nyt Helsingin keskustassa voi Nepalia muistuttaa.

Ruoaksi tilasin Masala Bhendon, lammasta tulisessa tomaatti-sipulikastikkeessa. Ensimmäiseksi pöytään tuotiin kuitenkin ilmeisesti jonkinlainen parantha-tyyppinen leipä tai..en oikein osaa kuvailla, koostumus muistutti lähinnä lautasen kokoista perunalastua, joskin ohuempi ja maku oli hyvin lähellä riisimuroa. Lisäksi, vaikka itsekin kasvattelen habanerot ja muut tiukemmatkin chilit itse, enkä oikein voi sanoa itseäni eilisen teeren poijaaksi puhuttaessa tulisesta ruoasta, täytyy sanoa että näiden leipien tulisuus oli sangen riittävä (muttei liiallinen). Päätin kuitenkin ottaa Myös Mango-lassin kyytipojaksi, jos pääruoassa olisi kovastikin potkua.

Pääruoka tuli pöytään perinteiseen tyyliin vadilla, jossa yhdessä lokerikossa oli chatani, yhdessä Lammas Masala, linssi/papu kastike ja yhdessä basmatiriisi. Lisäksi kylkeen tuli reilu korillinen tandoori-naania.

Pääruoka oli hyvää ja lähes odotuksieni mukaista. Ruoka on lähellä perinteistä Intialaista (tiedän, etelä- ja pohjois-Intialaiset keittiöt eroavat toisistaan kuin yö ja päivä Sarasvatin hiekoilla, tarkoitan nyt ruokaa jota täkäläisistä Intialaista yleensä saa) mutta hieman miedompaa ja maut ovat pehmeämmät. Mukavaa vaihtelua kuitenkin Intialaiselle, tätä pitää kokeilla toistekin. Satkaria voin helposti suositella vaikka lounaspaikaksi.

Ravintola Toscanini
Ennakko-odotukseni ravintolaa kohtaan olivat luottavaiset vaikka kyseessä onkin enemmän tai vähemmän hotellin ravintola (Minulla on ollut ilmeisen turhaan asenne-ongelma hotellien ravintoloita kohtaan). On kuitenkin todettava että olipas mukava asioida ravintolassa joka toimii juuri niinkuin pitääkin ja ruoka jopa ylittää odotukset!

Heti ravintolaan saapuessa huomasimme että ravintolan palvelu pelaa kuin ajatus ja salihenkilökunta on ammattitaitoista. Välittömästi pöytään istuttuamme saimme pöytään vedet, jonka jälkeen henkilökunta tiedusteli ruokalistaa tuodessaan maistuisiko Prosecco heti kättelyssä (ja myi meille lasilliset taidokkaasti, muttei tuputtamalla). Oppikirjaesimerkki kuinka myydään juomia!

Ruoaksi valitsin liha-menun. Ruokaa odotellessa pöytään tuotiin mukava korillinen grissineitä, focacciaa ja maalaisleipää. Juomaksi valitsin koko aterialle läpikantavan Matteo Coreggia Roero Arneis 2008:n


Alkuruoaksi sain siis Vitello Tonnatoa, vasikkaa tonnikala-kapris kastikkeella. Vitello Tonnato oli hyvin tehty, joskin huomasin kastikkeen olevan hieman juoksevampaa kuin mitä odotin. Hauskinta oli muuten huomata kuinka lähellä tätä ruokaa olen ollut omien keitoksieni kanssa, yksi pitkäaikaisia kokkaussuosikeitani on juuri Vitello Tonnato.

Toiseksi alkuruoaksi sain Prosecolla maustettua parsakeittoa ja sipulileipää. Keitto oli erinomaista. Kermainen, koostumukseltaan juuri sopivan juokseva, ja keitossa olleet parsanpalat kypsyydeltään sopivan napakoita. Sipulileipä oli paahdettu tulella hieman liian kuivaksi ja mustaksi ja sitä oli muuhun annokseen nähden hieman liian suuri pala. Loistava keitto kuitenki nosti annoksen parempaan neljännekseen.

Pääruokana vuorossa oli porsaanpotka confit, tryffelipolenta ja punaviinikastike. Tämä(kin) oli nappisuoritus! Normaalisti pyrin jossain määrin välttämään porsaanlihan syömistä, mutta tämä oli ylivoimaisesti paras syömäni confit. Lihan rakenne oli käsittämättömän pehmeä ja punaviinikastikkeessa oli sopivasti "paistinkarstaa". Nostaessa potkaa luusta, liha suorastaan putosi lautaselle luun ympäriltä. Annos kulki liian suolaisen ja täydellisen rajalla, mutta tryffelipolenta tasapainoitti annoksen ja lopputuloksena tämä hipoi täydellisyyttä.

Jälkiruoaksi sain tiramisun. Jälkiruoka oli hyvä, mutta kieltämättä jäi hieman muun annoksen jalkoihin. Muiden annosten taso oli niin korkealla, että tässä olisi vaadittu nappisuoritusta. Tiramisun cantuccinit olivat kuitenkin piirun verran liian pehmeitä.

Digestiiviksi päädyin vielä hörppäämään espresson ja Grappa di Proseccoa. Ideana oli saada pieni cafe corretto, mutta sainkin juomat erikseen, mikäpä tuossa menee se näinkin.

Loistava palvelu ja ennenkaikkea hyvä ruoka nostivat tämän hieman yllättäenkin yhdeksi parhaita ravintolakokemuksiani kautta aikojen.

Ravintola Casa Largo
Pikkunälkään nopeasti, siinäpä se kai lyhykäisyydessään. Mikäpä sen parempaa kuin nauttia lasillinen Raimat Abadiaa ja siinä sivussa hotkaista puolenkymmentä tapasta. Tomaatti-feta salaatti, valkosipulimarinoituja katkarapuja ja friteerattua vuohenjuustoa. Marinoituja oliiveita ja Jamon kinkkua. Ja koko setti hampurilais-aterian hinnalla.

Myös Casa Largo ansaitsee hyvät pisteet, palvelu pelasi nopeasti ja oli asiansa osaavaa, tapaksetkin olivat ihan mukiin meneviä.



Mikä tämän kirjoituksen punainen lanka on? Kerrottavaa riittäisi vaikka kuinka Wanhan Kauppahallin, konditorien, pick-nickin puitteissa, mutta lähinnä pointtina on että matkailu ruoan perässä ei ole sittenkään yhtään pöllömpää. Michelin guidet ja muut vastaavat taitavatkin olla jonkin jäljillä!

Etenkään silloin kun palvelu pelaa ja ruoka on kohdallaan tämä on loistava tapa viettää kulinaarinen pikku loma.

23.5.2010

Leipää

Pitkän aikaa etsin hyvää ohjetta perusleivän tekemiseen ja vihdoin keksin sopivan yhdistämällä vuokaleivän ja patongin ohjeita. Sain aikaan maukkaan taikinan joka toimii hyvin sekä vuoassa että muutenkin.

Juuri:
0,5 l vettä
pussi kuivahiivaa
1 dl siemensekoitusta (kuorittu auringonkukka, kurpitsa ja pinja, esim Pirkalla on valmis sekoitus)
1 dl ruisjauho
2 tl suolaa
3rkl voisulaa
1 rkl Siirappia

- Liuota hiiva 42'C veteen ja sekoita mukaan muut ainekset.
- Anna kohota peitettynä 30 min-

Taikina:
4 dl Vehnäjauho
5 dl Ohrajauho

- Alusta jauhot pienissä erissä juuren sekaan
- Kaada taikina vuokaan ja anna kohota peitettynä 30 min. Jos et tee vuoassa, muotoile leipä pellille ja anna kohota peitettynä saman ajan.
- Kypsennä uunissa 240'C 30 minuuttia

22.5.2010

Erilainen mansikkasmoothie

Erinomainen ja hieman erilainen mansikkasmoothie ohje jolla päivä lähteekin mukavasti käymään. Sellainen aikuisten versio.

4-6 cl Vaalea Rommi
Puolikkaan limen mehu (~2 cl)
2,5 cl Grenadiini
½ dl mansikkaa
Jäitä

- Laita aineet kulhoon ja sekoita sauvasekoittimella pieni hetki

Tarkemmin ajatellen tämä on aika kaukana smoothiesta ja oikeastaan versioni mansikkadaiquirista. No, lähtee se päivä käymään; ja miksei myös pääty; tälläkin.

16.5.2010

Aioli Porilainen

Tänään on vanhan suosikkini, Porilaisten vuoro. Porilaiset onnistuvat mainiosti grillissä siinä missä muukin ruoka, mutta tuovat kuitenkin hieman vaihtelua.

Nämä eivät ole aitoja Porilaisia, vaan oma versioni niistä.

Porilaiset
Kannuswursti/Balkankiekko tai muu makkarapihvi
Pitaleivät
Sipuli
Suolakurkku
Tomaatti
Salaatti
Sinappi
Ketsuppi
Aioli

- Laita kuumaan hiiligrilliin makkarapihvit
- Tee aioli. Jos et halua tehdä aiolia itse, osta kevytmajoneesia, purista sitä 2 rkl kuppiin ja murskaa sekaan valkosipulin kynsi ja lisää hieman mustapippuria ja suolaa sekä pari tippaa sitruunamehua.
- leikkaa sipuli renkaiksi, tomaatti ja suolakurkku siivuiksi ja revi salaatin lehdet haluamaksesi.- Kun pihvit ovat valmiita pyyhi pitaleipien pinta märällä kädellä ja laita pitaleivät kuumaan grilliin kunnes ne pullistuvat (max 30 sekuntia)
-Heti kun pitaleivät pullistuvat ota ne grillistä ja välittömästi leikkaa saksilla halki niin että kansi jää vielä hieman toisesta reunasta kiinni
- Sivele kannen/pohjan sisäpinnalle lusikallinen aiolia, lisää tomaattia, salaattia ja ketsuppia.
- Aseta makkarapihvi salaatin päälle ja lisää suolakurkkua, sipulirenkaat.
- Lisää lopuksi sinappi. Älä käytä Koti/Turun yms sinappia tähän, vaan "kuivaa" hotdog sipnappia tai Dijon sinappia
- Nauti hyvän oluen kanssa

Valkosipuli ei maistu annoksessa kuin aavistuksen, ennenkuin hieman voimakkaampana aromina jälkimaussa. Käyttämällä laadukkaampaa makkaraa; Kannus-, Tammer-, Balkan- yms wursti; näistä saa ihan armottoman hyvän setin joka maistuu taatusti. Pääasia on että markkara on hieman voimakkaampaa ja lihaisaa, toisaalta myös aiolin pitää maistua aavistuksen.