29.10.2011

Food, Spirits & Rock'n'Roll

Tjaa-a. En ihan maksimaalisesti diggaillut tämänvuotisista messuista. Koska kaikki oli ahdettu pääsaliin, tuli jotenkin sekava kokonaiskuva. Pidin kokonaisuutena enemmän viimevuotisesta tapahtumasta.

Ruokaosastolta jäi lähinnä mieleen Fataliin Aji Fantasy, ensimmäinen kotimaassa jalostettu chililajike ja muutama hyvä juusto. Niin ja muutama hyvä leipomo ja erityisesti sultsina piirakat. Vaikka paikalla oli jonkun verran herkkukauppiaita, matskut oli pääasiassa jotain mitä muutenkin pääsee maistelemaan kun vaan talsii Cittariin Lauantaina. Enpä tiedä, ei tämä huonokaan ollut, mutta jotenkin jäi safkaosastolta keskinkertainen fiilinki, sellainen nyt oikaistaan hieman, ei kukaan huomaa. Tiedättehän?

Musamessut oli myös ihan OK, joskin viime vuonna diggasin niistäkin enemmän. Viimevuonna oli enemmän nähtävää, klassikko vintage Gibsoneita jne.

Kirjamessutkin olivat hieman suppeammat, mutta se oli tänä vuonna parempi. Viimevuonna rysistä oli vähän liikaa. Lisäksi tänä vuonna sain mahdollisuuden vaihtaa muutaman sanan Michael Monroen kanssa ja sain mukavan omistuskirjoituksen kirjaansa. Hanoin jäbät ja eritoten Mike ja Andy olivatkin yksiä lapsuuteni sankareita Pellen ja Smackin Clauden ohella. Rock'n'Roll!

Se Nostalgiasta. Gamla starbu muistelee.

Palatakseni vielä ruoka- ja viiniosastolle, viinin maahantuontiajoilta jäi viinibisnekseen paljon tuttuja ja puolituttuja joita on mukava aina pistäytyä messuilla moikkaamassa. Maistelin jonkun verran kuraa, mutta oli mukana pari ihan maukastakin yksilöä. Pieneen ruskeaan muistikirjaan tallentui

Wolfberger (W)³ 2010
Mielenkiintoinen, yrttinen ja kukkaisa viini, jossa suutuntuma mukavan makeahkon hedelmäinen, mutta samalla yrttinen ja suola(heinä)inen. Hapot ja alkoholi hyvin balanssissa. Tämä toimisi loistavasti itämaisille ruoille, tätä pitää ostaa joskus kotiin. Ylipäätään muutenkin nämä Muscatit ja Muscat-sekoitteet tuntuvat istuvan suuhuni hyvin.

Gerard Bertrand Banyuls 2005
Mukava porttihenkinen jälkkäriviini. Vaikka yleensä en pidä näitä melkein portteja arvossaan, tämä oli hyvä. Miellyttävällä tavalla keveä ja rusinainen suoritus. Raikkaalla tavalla kuivattuja hedelmiä ja marmeladia. Toimisi varmaan mutakakun kanssa hyvin. Mieleen tulee Kaliforniassa Sonomassa Imaginaryllä maistelemani Petit Sirah Port 2007 (Sonomasta, tekevät samaa myös Paso Roblesissa, mutta se on poskettoman stydiä).

Huomasin muuten ilokseni että luulen erottavani jo Kalifornialaisetkin viinit. Rypäleet jo erotan kohtuullisesti ja olen erottavinani karkeasti alueen ainakin Eurooppalaisten kohdalla, Aussien ja Etelä-Afrikkalaisten kanssa vähän heikommin (johtunee maistelun puutteesta) ja nyt mielestäni Kalifornialaiset erotan vaikka ovatkin usein hyvin lähellä Rhônelaisia.

Täältä tähän, takaisin studioon.

Kaiken kaikkiaan tässä olisi ainekset täydelliseen messuun kun vaan kaikki natsaisi. Rock, hyvä safka, vähän viiniä, vielä kun saisi tähtitieteen jotenkin mukaan...

Aion nyt tehdä naudanjauskista, sinihomejuustosta, rakuunasta, paahdetusta paprikasta ja chilistä jotain jonka voi kääriä Schwartzwaldin kinkkuun ja suödä kiinankaalinpäältä paahdettujen pinjansiementen kera. Tai jotain sinnepäin, siitä sitten huomenna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti