Aloitan yhteenvedolla, kiinnostuneet voivat lukea tarkemmin eteenpäin halutessaan.
Illalliskokemuksesta ravintola Näsinneulasta jäi hieman sellainen olo että taas yksi ihan kiva ravintola ja ihan hyvä ruoka, mutta taas yksi valju kokemus lisää josta ruokailun elämyksellisyys puuttui lähes kokonaan (jos Näsinneulassa itsessään käyntiä ei lasketa mukaan).
Hieman ihmetyttää että tämäkö on Suomen kahdeksanneksi paras ravintola ja Tampereen paras? Onko käymässä niin että Tamperelaiset klassikot Tiiliholvi, Salud ja Näsinneula ovat jääneet ratsastamaan maineellaan ja haastajat ovat painaneet molemmin puolin ohi, sekä palvelun laadussa että ruoassa?
No, nyt siihen yksityiskohtaisempaan osioon, kävimme siis työpaikan vieraiden kanssa kietaisemassa naamariin Nääsnaulan Finlandia menut. Ohessa lyhyt tiivistelmä.
Alkukeittona tarjoiltu korvasienikeitto oli hyvää, mutta hieman hankalaa syödä espressokupista. Jos sama ateria olisi tarjoiltu erilaisesta astiasta olisin varmasti arvostanut annoksen korkeammalle. Mutta maussa ei siis ollut mitään vikaa joskaan ei kovin suurta elämystäkään. Annos ei myöskään jotenkin istunut muuhun menuun vaan tuntui jotenkin päälleliimatulta.
Toisena annoksena sain eteen peurapastramia. Ja taas sama homma, ihan kiva mutta... Jännää sinänsä että moni seurueestamme oli sitä mieltä että pieni lisäsuola ja aavistus valkosipulia olisi mahdollisesti nostanut annosta selkeästi lähemmäs "piikkipaikkaa".
Seuraavana graavinieriän kanssa sama homma, hyvää mutta tylsää, joskin jokiravut nieriän kumppanina olivat jossain määrin mielenkiintoisia.
Pääruoaksi eteen saimme poronvasaa, ja tämä olikin koko ruokailun ylivoimaisesti parasta antia. Poro oli kutakuinkin täydellisesti paistettu ja täytyy sanoa etten ole aiemmin näin hyvää poroa maistanutkaan. Juurespyre oli myös hyvää, ja kaikenkaikkiaan annos oli erinomainen.
Viidentenä pöytään tuotiin lähijuustolajitelma (Mouhijärveltä?). Stiltonia, brietä ja jotain kovempaa Saksalaistyyppistä juustoa (jota nyt en muista kirveelläkään...). Noh, hyviä lähijuustoja eipä siinä mitään.
Loppuun vielä tuli herukkaa ja valkosuklaata ja taas sama kommentti kuin aikaisemmissakin, ihan kiva, mutta siinä kaikki.
Mitä palveluun tulee, se oli hyvää ja erityisesti vieraamme arvostivat että nuorehko tarjoilijatar kertoi jokaisesta annoksesta myös englanniksi. Menussa siis itsessään ei ollut mitään vikaa, se oli mauiltaan hyvä joskin jälleen kerran elämyksellisyys puuttui ja kokemus jäi valjuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti