19.6.2014

Dueling Grills Tampere; Vaakon Nakki vs. Jankan Wanha Grilli

Legendaarinen Vaakon Nakki vastaan Jankan Wanha Grilli. Herkullinen lähtökohta.

Vaakon Nakilta ei perinteitä puutu, grilliruokaa jo yli 50 vuotta. Historiaan en sen tarkemmin mene, siitä löytyy tekstejä jo tarpeeksi, mutta sen totean että vuodesta toiseen taso on ollut kohdallaan. Muutenhan evoluutio olisi tuon jo pois korjannutkin. Ja nostan hattua ja arvostan.

Jankan Wanha Grilli on uudempi haastaja, joka kuitenkin on vakuuttanut allekirjoittaneen tasollaan, kuten olen jo pariinkin otteeseen kirjoitellut. Tulokulma on hieman modernimpi kuin Vaakolla. Tosiaan tämä on vähän samantyyppinen battle kuin vastakkain olisi Anthony Bourdain ja Adam Richman. Vaakolla on perinteisempää katuruokaa, kun taas veikkaan Jankalaisessa seuratun Richmanin Man vs. Foodia.

Valitsen battleen aluksi omat suosikkini, Vaakon erikoinen ja Jankan Hottis.

Vaakon erikoisessa on tuoreen oloiset kasvikset, joita on runsaasti. Parilalla käytetty kinkku on hyvää, samoin tosi hyvän makuinen mehukas pihvi. Kananmuna jättää hieman kuivakan vaikutelman mutta on kumminkin ihan hyvä. Ja koskenlaskijaa on vähän sniidusti. Kaikenkaikkiaan hyvä ja selkeämakuinen, raikas ja isokokoinen satsi, jossa raaka-aineiden maut hyvin esillä.

Jankan Hottis edustaa sitä modernimpaa näkemystä. Pihvi on hyvän makuinen ja hyvin maustettu. Joskus tosin jäänyt vähän turhan punaiseksi. Kasvikset ovat raikkaita ja niitä on sopivasti. Kurkkusalaatin tosin vaihdan aina suolakurkkusiibaleisiin, mielestäni etikkaisen hapan klangi natsaa paremmin kuin makeahko relissi. Näitten päälle savujuustoa pari siivua ja aimo töräys tabascon sukuista pikanttia chilisoosia. Kaikenkaikkiaan hyvä ja raikas setti tämäkin. Siinä missä edellinen pelasi puhtailla mauilla, tässä on mausteet kohdallaan. Sanoisin että Jankalainen vie pisteet niukasti 58-57.

Jankalainen vie myös lihapiirakkapörssin harvinaisen laadukkailla ja maukkailla lihiksillä ja lihis annoksilla 60-55. Salaisuus lienee parilan kautta pyöräytettävällä höyrytetyllä piirakalla johon parila jättää rapean pinnan ja mukavamman koostumuksen.

Vaakkoon pisteet jää puolestaan selkeästi erikoisuuksiensa ja klassikoidensa takia. Kuuma koira pesee oikeastaan kaikki muut vastaavat kilpailijat, samoin parilaherkku yksinkertaisuudessaan toimii.  54-61. Pisteissä ollaan tasatilanteessa.

Vaakon sijainti voittaa mennen tullen, toisaalta Jankalaisessa on mukavampi palvelu.

Itse en osaa näihin tehdä eroa. En sitten millään, enkä kyllä välttämättä haluakaan. Suosittelenkin siis, ehkä pitää käydä molemmissa vuorotellen sen mukaan mitä haluaa syödä. Lihikset ja modernimmat burgerit Jankasta, perinteisempi ja spesiaalit Vaakolta.

18.6.2014

Tampereen Kebabit

Grillimakkararanking 2014 ja Tampereen snagariranking 2014 ohella ohjelmaan tulee nyt myös kebabranking 2014.

Koska koen omaavani kompetenssiä arvostella kebuja oltuani vakiokuluttaja useamman vuosikymmenen puolelta, ensimmäisen sain 80-luvun alkupuolelta Turkkilaisesta basaarista ostettuna, 90-luvun Ystävä-kebabista Forssasta (jolla on edelleen kultareunainen muisto mielessäni, siellä oli laatulihaa!) ja moderneista 2
000-luvun suurkaupunkikebuista, tuli aika laittaa paikat paremmuusjärjestykseen. Projektin aikana läpikävin liki kaikki Tampereen kebabit, suuressa osassa laatu oli kehnoa ja ruoka jäi syömättä, osassa aivan timanttia. Mutta seuraavat siis omien kokemusteni perusteella.

Top 10 kebut Tampere

1. Niili, Tammelantori.
Superhyvä itsetehty liha ja hyvä soosi ja listalta löytyy lihoja koko range maksasta kanaan. Palvelu hyvää ja nopeaa. Paikan perustaneet Abu Fuadin alkuperäiset työntekijät.

2. Uma's Takeaway, Sammonkatu
Taas, hyvä liha ja itsetehdyistä hyvistä pitoista iso plussa. Vaikka mesta on Tampereen paras Intialainen (älä anna kioskimaisen ulkoasun vaikuttaa, ruoka on uskomattoman hyvää ja niin autenttista kuin täällä mahdollista. Intialainen, kaasuliekki ja pannu, kaikki tehdään siinä silmien edessä.). Loistavat kebutkin näkyy taittuvan ongelmitta. Ainoa miinus kovin runsaasta kastikkeen käytöstä, vaikka hyvää soosi sinänsä onkin. Mutta soosit rinnuksilla on tylsää palata duuniin.

3. Abu Fuad, Foodstation
Laadukkaat peruskebut, hyvä itsetehty liha ja plussaa lastenannoksista, jos niitä nyt joku kyselee.

4. Malabadi, Hervanta
Tämä on oikeastaan Turkkilainen ravintola, ei peruskebu paikka. Börekit ja shishkebut taittuvat siinä missä dönerit ja pataruoat. Tämä voisi olla ykkönenkin. Muualla Suomessa en olekaan törmännyt Börekeihin (yksi ensimmäisiä oivalluksiani 80-luvun alkupuolelta kun maistoin basaarissa liekillä tehtyä kaali-liha-juusto böregiä).

5. Evin, Sammonkatu
Ok peruskebsuja, nothing to complain. Plussa keboksista, lootallisesta lihaa.

Parempi keskikasti (positiivisen puolella), Galata ja Punjab. Ehkä myös Suleima, mutta siellä laatu on alkanut vaihtelemaan ihan liikaa (3/10 erittäin hyvää, 7/10 surkeaa). Kalevan pizzeriassa vähän sama juttu, samoin kuin Härmälän kebussa. Mardinissa on ihan Ok kebut, mutta ne on aikalailla kuivia. Mansekebukin on alkuillasta ok, kiireen kasvaessa illalla taso heikkenee radikaalisti (soosi on hyvää). Runsaasti olen kuullut kehuja olen kuullut Hevalista, mutta oma kokemus ei ihan komppaa, joskin vierailustani on kosolti aikaa.

Huonoja, kehnoja, luokattomia ja mitähelvettiä luokiteltuja onkin sitten muut joissa olen käynyt. Ihan kaikissa mansekebuissa en ole käynyt, mutta tämän projektin puitteissa otannasta tuli kuitenkin melkoisen kattava. Itse en käy kuin yllämainituissa top 5 paikoissa ja satunnaisesti ennenkäymättömissä paikoissa.

Tip. Jos kebussa käytetään mikrolihaa karta paikkaa, jos se veistetään suoraan vartaasta lautaselle, kättele ja ylistä kebabmestaria.

14.6.2014

Makkaramarkkinat 2014

Tosiaan, Twitteriin raportoin paikapäältä, tässä summa päivästä. 

Vierailin siis Tammelan makkaramarkkinoilla. Alkuun hieman epäröin minkälainen sää tulee olemaan mutta ihan passelihan tuo oli.

Tänävuonna tuli maisteltua parikymmentä makkaraa, ja täytyy sanoa että taso ei ollut aivan yhtä kova kuin aiemmin.

Makkarat olivat pääosin kuivempia kankia, mielestäni makkara vaatii tietyn määrän rasvaa ja suolaa. Myös hevosenliha oli jonkinmoinen trendi, ja koska itse en oikein välitä hevosenlihan mausta, heijastui se automaattisesti arvosteluihin. Mutta olihan siellä helmiäkin pari kappaletta.

Aloitetaan. Makkarat tuottajittain, ei paaremmuusjärjestyksessä. Paremmusjärjestykseen ne ilmestyvät makkararanking 2014 puolelle.

Pajuniemi Luomugrilli
Hyvä ja mukavan rasvainen makkara. Hieman sniidusti suolaa ja makua, mutta ei kauheasti pahaa sanottavaa, joskaan ei ylimaallisia kehujakaan. Mutta positiivisen puolella selvästi. Lihaa 84%

Pajuniemi Helsinkiwursti Tomaatti-mozzarella
Tähän jo lähtökohtaisesti suhtautuu varauksella, tomaatti ja mozzarella eivät kuulu konservatiivin makkaraan, imho. Mutta mitäs hemmettiä, nyt on pakko tarkastaa omia asenteita. Kyseessä on markkinoiden ylivoimaisesti paras makkara! Maukas, aurinkokuivattuun tomaattiin vivahtava juuri nappiin suolattu makkara. Kutsuva ulkonäkö. Kuten viimeksi totesin saman, Pajuniemi tekee onnistuneita makkaroita suurella prosentilla, tämä on ehdotonta kärkipäätä grillimakkaroiden saralla 2014! Hyvää työtä taas! Lihaa 94%(!)

Pajuniemi Bratwurst

Perus OK tavallinen bratwursti. Ei aiheuta lippiksen ilmalentoa, muttei kauheasti negatiivistakaan. Yrttinen, sopisi hyvin Teutoniseen tyyliin ranujen ja currykastikkeen kanssa. Curry mit wurst macht spass!

Pajuniemi Ryynimakkara
No tässä sahattiin itseä jalkaan. Kummallinen koostumus; niinkuin normaali grilleri jossa harvakseltaan siellä täällä muutama ryyni. Hyvin tummanpunainen väri joka tullee sydämestä. Ei oikein kyllä toimi. Lihaa 29%/elimien kanssa 56%

Makuliha Panimomestarin olutmakkara
Loistavaa! En ole suuri maltaan ystävä, mutta nyt on jyvät kohdallaan! Hyvä ja tasapainoinen koostunus, maukas jossa erinomaisella tavalla nousee esiin maltaan parhaat aromit ja hyvä suola. Kilpamakkaroista paras, sanoisin (tomaatti-mozzarella ei ollut kilpamakkara). Hyvää työtä! Lihaa 82%

Makuliha ratsumestari
Perus ok makkara joka ei herätä allekirjoittaneen intohimoja mihinkään suuntaan.

Hakalan Lihavalmiste Savotta
Perus ok mieto perunaa sisältävä makkara. Ei oikeastaan mitään muuta mainittavaa. Perunanpalat eivät mielestäni oikein istu makkaraan.

Hakalan Lihavalmiste Tukkijätkä
Tylsähkö perusmakkara. Perusvarma. Lihaa 88%

Liha-Iitti hiittigrilli
No, ei tarvi seurata raveja oivaltaakseen hiitti viittauksen nahkaformuloihin. Hevosmakkara siis, yrttinen ja turhan hevosen makuinen minulle. Eikäpä lennä lippis nytkään. Lihaa 70%

Liha-Iitti juustohepo
Hevosmakkaroiden parhaimmistoa. Mukavan rasvainen, jossa hevosenlihan makua oikealla tavalla tukee/verhoaa rapsakansuolainen emmentalin maku. Mutta onko tämä sittenkin hevosenlihalla maustettu grillattu emmental, juustoa on runsaasti? Kuitenki oikeastaan ainoa hevosmakkara jota voisin ostaa muutenkin. Hyvä. Lihaa 70%

Lihamestari Vaske twiksi
Aikamoonen, sano pohojalaane. Kyrtsässä on hevosta, lammasta, nautaa ja hirveä kovin kuivana sekoituksena. Ei maistu. Lihaa 95%(!)

Lihamestari Vaske grilleri
Tässä vähän perinteisemmin, possua, nautaa ja naudankieltä. Juustomakkaraksi ihan OK, mutta jotenkin kuivakka tämäkin. Lihaa 79%

Harjun makkaratehdas savuinen mustapippurimakkara
Ihan ensin pisteet puugrillistä! En ole varma menikö makkarat sekaisin hässäkässä, mutta kanki joka myyjä kertoi olevan chiliä maistui voimakkaan mustapippuriselle, ja päinvastoin. No, hällä väliä. Vaihdan siis notet päittäin.
Pitkä ja voimakkaan mustapippurinen jälkimaku. Hyvin rasvaa ja mukavahko koostumus. Hyvä.

Harjun makkaratehdas seitsemän chilin makkara
Jaa-a, ihan normimakkaralle tämä maistuu, en kyllä huomaa edes viitteellisesti chilin makua. Oon kuitenkin kasvatellut chilejä kymmenkunta vuotta ja uskoisin pystyväni poimimaan maut, erityisesti habaneron ominaisen hedelmäisen makunsa vuoksi. Mutta ei. Kuivahko peruskeppi, odotukset oli tosi korkealla, nyt olen hämmentynyt.

Savuhovi juustogangsteri
Perus juustokeppi. Ei kerrottavaa negaa tai posia jälkipolville.

Savuhovi Marskin hovigrilleri (tjsp)
"Suomen isänmaallisin makkara." Jaså, väärä myyntipuhe, HK:n Sininen on Suomen isänmaallisin makkara. Hovigrilleri oli mitäänsanomaton pätkä Bleun rinnalla. Sen verran viitsin nähdä vaivaa että noteseissa lukee vain...TYLSÄ!!!

Lihatukku Veijo Votkin valkosipulinakki
Ihan OK, maukas ja tasapainoinen.

Lihatukku Veijo Votkin Sörkan Grilleri
Tästä löytyikin myös vanhat notesit jotka ovat tismalleen samankaltaiset kuin nytkin. Mukavaa että taso säilyy tasaisena. Hyvä perusgrilleri. Lihaa 73%

Summa; Pajuniemi ja Makuliha erottuivat taas edukseen, ehkä myös Harjun makkaratehdas, joskin pienellä varauksella. Kaikenkaikkiaan taso oli kuitenkin kuten mainittua alhaisempi kuin aiemmin.

Päivittelen vielä myöhemmin mukaan tarttuneita joita en ole ehtinyt maistaa.