Chez Dominique

Käynti Suomen ehkäpä arvostetuimmassa ravintolassa herätti hieman kaksijakoisia fiiliksiä. Pitäisikö Chez Dominique arvostella samalta viivalta kuin muutkin ravintolat, vai korottaa rimaa jo lähtökohtaisesti? Kaksi Michelinin tähteä ja mainio ranking monen vuoden ajalta antavat odottaa melkoisen paljon. Modernia Skandinaavista ruoanlaittoa molekyyligastronomian vivahtein.

Päädyimme ottamaan ravintolassa nejän ruokalajin yllätysmenut, joista sitten muodostuikin amuse boucheineen vähän useamman annoksen/suupalan kokonaisuus.

- Sipsipussi (ohuen ohutta kuivattua punajuurilastua, sipulia, perunaa ja maa-artisokkaa sekä ruskistettu voi, savustettu majoneesi ja yrttidippi). Hauska yllätys heti alkuun

- Rosmariinimadeleine ja tuorejuustotuulihattu sekä majoneesia. Erityisesti tuulihattu oli hauska.

- Chilijauhetta, hattaraa ja muikku. Tämä oli vähän irtonainen ja päälleliimattu väli-osuus.

- Kurkkulunta ja scampinpyrstöä sekä punajuurikastike. Huikeaa tuo kurkkulumi! NOS rules!

- Porocarpaccio ja misokeittoa. Edelleen käytän ylisanoja, herkullista!

- Juures-salaatti ja terriini sekä tryffeliä. Täydelliset tekstuurit.

- Seafoodlautanen (Kuningasrapua, langustia, seepiaa, turskanposkea, kaviaaria, babymustekalaa ja kampasimpukkaa eri tavoin valmistettuna). Erinomaisen Hyvää.

- Karitsanniskaa, lientä, tryffeliä sekä Gruyeremuusia. Täydellistä karitsaa. Täydellinen muusi!

- Mallassorbetti, suklaata ja olutta MMmmm. Kiinteää olutta?!?  NOS rules!

- Suklaakakkua, vihreää teetä ja vihreä tee mousse sekä jäätelöä. Erillään ainekset eivät toimineet, mutta yhdessä sävel oli täydellisen harmoniassa.



Niin ja leivät olivat herkullisia.

Ruoka oli liki täydellistä, mitä odotettiinkin, ja sen puolesta en oikein osaa erotella hyviä puolia vaikka varmasti pitäisi. (lähes) Jokainen annos yksinkertaisesti oli moitteeton. Muutama yllättävä pieni tiplu kävi myös, mitä ihmettelen tämän tasoisessa ravintolassa (nyt menee hieman hiuksien halkomiseksi ja viittaan ensimmäisen kappaleen ihmettelyyni). Toisaalta tämä tuo inhimillisen vinkkelin. Errare humanum est.

Juures-salaatti oli maultaan liki täydellinen, samoin tekstuurit, kypsän ja raa-an sekä kokonaisen ja pyreen juureksen vuorovaikutus oli kerrassaan hieno. Mutta. Rouvan annoksessa oli hius. Huomautimme asiasta tarjoilijalle joka pahoitteli ja kysyi että haluammeko uuden annoksen, sen kummemmin asiaa ei kuitenkaan pahoiteltu eikä hyvitelty.

Toinen hieman erikoinen asia oli keskellä pöytää ollut kukka, joka yhtäkkiä kesken aterian yhtäkkiä nyykähti parissa minuutissa ja pudotti pöydälle kaiken irtoavan (terälehdet jne). Henkilökunta kyllä huomasi tilanteen, mutta oli hieman erikoista ettei sitä tultu siivoamaan ennenkuin kymmenisen minuutin kuluttua.

Lisäksi jos ollaan oikein kriittisiä, kotelo jossa lasku tuotiin oli kastiketahrainen. Tämähän on jo silkkaa niuhottamista (ja painotan että tämä ei missään nimessä häirinnyt minua, tämä on lähinnä huomio), mutta mikäli ravintola profiloituu huipulle, pitää myös olla vähän ankarampi arvostelussa.

Jos tämän ravintolan kohdalla käyttäisin normaalia skaalaa, kokemus olisi täydellinen. Jos taas täytän pikkusieluisen niuhottajan skaalaa totean palvelun (jo ennenkuin pääsimme edes ravintolaan, pöydän varaaminen jne) ja ruoan olleen täydellistä, mutta kukkaepisodi ja karvainsidentti vähän laskevat pisteitä.

Painotan kuitenkin tämän olleen yksi huikeimpia kokemiani ruokakokemuksia ja ehdottomasti joka sentin arvoinen (jos itseasiassa laskee, tuo tekee noin kympin per annos, ei lainkaan paha). Erityisesti lammas/gruyeremuusi oli uskomatonta. Ja mallas-sorbetti. Ja misoporo. Ja kurkkulumi. Ja...



Tätä pitää kokeilla uudelleen joskus! Mutta ei sen Michelinin tähden takia vaan itse ruoan ja hyvän maun.

Laskiaistiistain viritetty chilihernari

Keltaisista herneistä tehty keitto,
joka on maustettu curryllä sekä
Naga Morich chilillä maustettua
jauhelihaa. Lisäksi keitetty
kananmuna.

Hei, huomenna on Laskiaistiistai! Hernaripäivä! En nyt kirjoittele ohjetta taas uudelleen mutta se löytyy täältä. Sekä kotimaisena perusversiona kuin tuunattuna Intialaishenkisenä.

Aion itse tehdä Intiaversion ja maustaa jauhelihan tiukan suolaiseksi Pearl river herkkusienisoijalla ja lisätä kuivattua Naga Morich jauhetta tuomaan potkua.

Toimii kuin häkä!

Amerikan Roadtrip 2 - Reset & reroute

Sagrada Familia, 
Barcelona

No niin, kulunut viikko ei hirveästi hemmotellut onnistumisilla matkustamisen suhteen. Viimeksi kaikki meni sukkana, tällä kertaa ei. Onneksi kyse ei ole ylipääsemättömästä ongelmasta. 


Sain Ebookers.fi:ltä emailin jossa ilmoitetaan että American Airlines on perunut Helsingin ja Chicagon väliset suorat lennot 15.06. saakka. How f*cking great! Tilalle ehdotettiin että reroutataan Pariisin De Gaullen kautta menevälle reitille, vaihtoaikaa tosin on rapeat puolisen tuntia joka De Gaullella riittää korkeintaan croissantin ja latten hakemiseen, muttei vaihtoon kuin ehkä teoriassa. Lisäksi yksi päivä menisi hukkaan.


Tähän ehdotukseen vastasin siis että kiitos, ei kiitos. Meillä kun on jo majoituksia, sisäinen lento ja autonvuokraukset lyötynä lukkoon. Pari hotellia ja auton vuokrauksen maksoin etukäteen (koska silloin saa huomattavasti halvemmalla) ja niitä ei voi muuttaa. Jos olisi ollut tiedossa että suora lento ei toteudu, olisi reitti kuljettu melkolailla erilailla. Ehdotin siis toisia suhthyvin istuvia lentoja.

La Boqueria, Barcelona

Tähän ebookers ilmoitti että lentoyhtiön vaihtaminen ei onnistu vaan sen on tapahduttava Americanin tai heidän verkostonsa kautta. Tämän jälkeen ei ebookers enää ehdotellutkaan sitten yhtään mitään, joten jouduin itse kaivamaan Amadeuksesta tiedot sopivista lennoista ja löysimmekin kohtalaisen vaihtoehdon jonka ebookers hyväksyi. Kun pyysin syytä miksi alkuperäinen lento on peruttu, en saanut vastausta. Kun pyysin hyvitystä, todettiin ettei hyvitystää anneta eikä paikkoja upgradeata.

Sydney opera house mereltä.

Summa summarum; Alkuperäinen lentomme peruttiin ja tilalle saimme huonommat liput samaan hintaan. Ebookers ei tarjonnut sopivaa korvaavaa lentoa, vaan jouduin itse sen etsimään ja ehdottamaan. Heräsi kysymys, mistä ebookersille oikein maksan? Tein kuitenkin itse suurimman osan heidän työstään.

Tapasin chilinkasvattajia
sattumalta Firenzeläisessä
Arboretumissa.

Tämä ei ole ensimmäinen kehno kokemus ebookersista, yleensä käytän Travellinkkiä, mutta nyt käännyin ebookersin puoleen koska he tarjosivat alunperin tätä suoraa yhteyttä jota ei ollutkaan. Jatkossa unohdan koko ebookersin jo lähtökohtaisesti. Ja vielä vinkki, itse tuskin siis heitä käytän, mutta jos te käytätte, niin muistakaan käyttää .fi eikä .comia. Ebookers.fi:llä on toimisto Suomessa jolloin nämä muutokset onnistuvat hieman helpommin. Jos käytätte ebookers.comia, heidän toimisto on Englannissa jonne joudutte asioimaan.

Melko psykedeelista
Bluesahtavaa
katusoittoa 
Amsterdamissa

Jollen bunkkaa tuttujen luona, hotellit varaan yleensä Booking.comin tai hotels.comin kautta, heillä on usein huomattavasti halvemmat hinnat kuin suoraan hotellista tai muuten varattuna.


Autot vuokraan suoraan vuokrayhtiöiltä (yleensä Hertz, Budget tai Avis) joista ne puolestaan saa edullisemmin ja kätevämmin. Lennot on oikeastaan ainoa mikä on järkevää ottaa näiden kautta. Toki nekin saisi Amadeuksestakin suoraan.

San Francisco

Eipä tässä muuta, nyt on kaikki siis kuosissa jotenkuten ja asia saatiin jotenkin ebookersin kanssa onnistumaan, mutta aika paska maku jäi suuhun jostain syystä. Tätä kompensaatio asiaa pitää vielä vähän selvitellä.


Pääasia että päästään reissuun. Amerikkaa päätyy taas pian lautaselle.

Heinätori revisit

Kävin frouvan kanssa valentiinuksen illallisella katsastamassa ravintola Heinätorin Pyynikintorilla pienen tauon jälkeen.

Ravintolan puitteet olivat yhtä miellyttävän tyylikkäät kuin ennenkin ja muutenkin mukava ilmapiiri lupasi hauskaa iltaa.

Päädyin ottamaan Food is Art menun.

Eturuokana tarjoiltiin erinomainen blini muikunmädillä. Täytyy sanoa että vaikken ole kovin montaa tusinaa bliniä elämässäni syönyt, tämä oli ylivoimaisesti syömistäni paras. Ilmava blini jossa kevyen rapsakka pinta, päällä iso satsi muikunmätiä, kyljessä hieman smetanaa ja punasipulia (jota olisi saanut olla kyllä pikkuisen enemmän). Niin ja kannullinen voisulaa. Erinomainen suoritus.

Pääruoaksi menulla oli pitkään haudutettua possun niskaa, paahtojuureksia, suppilovahverosalaattia ja sipuli-peruna paistos. Tämä oli ehkä aterian heikoin lenkki. Annos oli kooltaan valtava! Mielestäni noin puolet lihasta olisi riittänyt, samoin juurekset olivat hieman turhia. Juurekset olivat myös hieman turhan "al dente". Paras osa annoksessa oli erinomainen peruna-sipuli paistos. Ihan OK suoritus.

Jälkkäriksi tuli omena-tuorejuustokakku. Tämäkin oli ihan hyvä, joskin vähän mitään sanomaton ja olisi kaivannut hieman hapokkaampaa omenaa ja makeutta. Toisaalta rouvan kotona tekemät juustokakut ja muut leivonnaiset ovat ehkä nostaneet riman epärealistisen korkealle.

Ruokailukokemuksesta tulee hyvä arvosana, puitteista kiitettävä ja ruoasta tyydyttävä plus. Ei aivan yhtä hyvää kuin viimeksi, mutta pitänee suorittaa kolmas arvio jossain vaiheessa.

Hauska episodi; josta joku saattaisi nillittää, mutta mikä mielestäni oli hauska ja persoonallinen fiba; oli kun ravintoloitsija itse palveli meitä aluksi, ja kun rouva tilasi siideriä jäillä ruokansa seuraksi unohtui pöytään tuodusta lasista jäät. Tämän huomattuaan ne tuotiin erillisessä lasissa pöytään. Lasi oli kuitenkin aivan piripintaan täynnä siideriä ja jääpalat eivät mahtuneetkaan lasiin. Hetken säätämisen jälkeen lasia kuitenkin saatiin sen verran tyhjäksi että sinne saatiin jäät sopimaan.

Hieman hämmentävä episodi, mutta persoonallinen ravintoloitsija korjasi tilanteen sangen luovasti niin sanotusti lennossa. Nosti sympatiapisteita ja homma toimi kaikesta huolimatta.

Itse ruoan kanssa nauttimani viinit muuten istuivat ruokiin täydellisesti. Erinomaisesti!

Lämmikettä kylmään päivään; Leipää ja chilikaakaota

Havaitsin löytäneeni vahingossa todella läheisen sourdough rollin sukulaisreseptin aiemmin mainitsemastani pide-leivästä.


Leipä halki ja tässä järjestyksessä väliin:

Takkatuli jeesaa myös samaan
issueen jos on pihalla tullut vilu!

- Aiolia/valkosipulimajoneesia
- Dijon sinappi
- Suolalihaa
- Juustoraastetta (emmental tai kypsä cheddar)
- Suolalihaa
- Paprikasiivu ja sipulirengas
- Suolalihaa
- Juustoa
- Suolalihaa
- Paahdettua paprikajauhetta
- Majoneesia
- Kansi


Paahda parilassa, voileipägrillissä (löytyipä sillekin vihdoin käyttöä) tai pannulla siten että leivän päällä on vähän painoa. Itse laitan voileipägrillin kannen päälle ja 2 kg:n painon prässiksi.


Leivän kanssa kaakao, johon sekoitat maun mukaan chilijauhetta lämmitysvaiheessa. Nagajauhetta vähän vähemmän tai cristallia vähän enemmän, ihan maun mukaan.


Kyllähän siihen tietysti Irkkukahvikin menee hyvin.

Ideoita viikon ruokalistalle

Meillähän noudatetaan aina silloin tällöin tätä Teemalauantai perinnettä josta olen kertonutkin aiemmin, jossa siis sokkona nostetaan purkista jonkun maan lippu ja tehdään ko. maan ruokaa.


Aiemmin oli myös tapana, jolloin olin vielä monikansallisessa korporaatiossa duunissa, katsoa muiden tehtaiden ruokaloiden menuja (meillä oli Saksassa muutam, Aasiassa ja useampia Yhdysvalloissa) intran kautta ja valita koko viikon safkat sen perusteella, mitä valitsemassani dinerissä oli viikon lounaslistalla.


Esim.


Mon
Pekoniin käärittyä lihamureketta ja ruskeaa kastiketta ja valkosipulimuusi (ruskean kastikeen osaa tehdä kaikki ja valkosipulimuusi, lisää muusin joukkoon paahtamaasi valkosipulia esim pyreenä).


Tue
Chilidog ja coleslaw (tee perus hodari, mutta lapa päälle vielä tymäkkää chilistä jauhelihasoosia ja cheddar-raastetta).


Wed
Jerkki kanaa (tai lihaa), villiriisiä ja kirsikkatomaatteja


Thu
Pekoni-Cheddar Hampurilainen ja perunapaistos (Hamppari ei tarvinne ohjetta. Väliin soosiksi tätä).


Fri
Quesadilloja ja maissisalaatti


Tässä yksi toteutettu vaihtoehto.

High Expectations

All right! Kuten todettu suunnitelma etenee kuin juna! Nyt on kaikki majoitukset, lennot, auto yms varattu. Vaivauduin jopa tekemään excel hirviön jossa on bensoja myöten kaikki kulut budjetoituna, jopa viiden edellisen vuoden lämpötilat ja sademäärät ko päiviltä! Enää pitää odottaa muutama viikko että pääsee toteutusvaiheen kimppuun. Aika etenee liian hitaasti.

En päätynyt ottamaan SUVia, mutta päädyin isompaan Impala kategoriaan koska Dodge Challenger menee samaan kategoriaan. Toivomuksia ei saa esittää, mutta jos se Challenger nyt kumminkin...no, saapa nähdä. V8 kumminkin, Challenger alkaisikin jo olla lähellä tuota unelmien-auto-osastoa. Aika lähellä on vielä huima understatement, Challenger on unelma auto!

Tajusin myös karttaa tutkaillessa että pyörimme muutaman päivän keskellä Pueblo-kulttuurin alueita, Anasazien sydänmailla! Ja Navajo reservaatissa! Jotenkin aina nämä alkuperäiskansat ovat vetäneet puoleensa kuin väärä raha. Australiassa oli pakko päästä Aboriginal centeriin kuuntelemaan luentoja aboista, Marokossa nähdä berbereitä ja nyt on inkkarien vuoro.

Ehkä kiinnostus tota orgismeininkiä kohtaan johtuu omasta perimästä, otin osaa National Geographicin Genographic projectiin kymmenkuntavuotta sitten, jossa kartoitettiin mun geeniperimä ja jonka tavoitteena oli kartoittaa ihmisen alkuperää ja vaelluksia. Sen (ja siihen liittyvän toisen projektin) tiimoilta kävi ilmi että periydyn, ei niin kovin monen sadan vuoden takaa, jäämeren Norjan saamelaisista ja toisaalta Marin tasavallassa Siperiassa Uralin tuollapuolella on sukulaisia. No ei siitä sen enempää.

Myös safkapolitiikka alkaa hahmottumaan. Chicagossa on pakko tsekata läpi Chicago tyylin pizzat ja Chicagolaiset hodarit. Weber restaurant (kyllä, se grillimerkki) on myös kulman takana jossa on myös käytävä, ei ole vaihtoehtoja.

Hillbilly osastolla on muutama deli ja saluuna jo bongattuna missä tullaan käymään varmasti, pitää vielä selvittää josko reservaateista löytyisi jotain mielenkiintoista.

Meksikolaistakin pitää maistaa ainakin Rick Baylessin raflassa (joka vakuutti allekirjoittaneen Top Chef masters sarjassa) Chicagossa, ja tietysti sitten Nevada/Arizona osastolla. Ollaan riittävän lähellä rajaa.

Ja Salt Lake Cityssä on katsottava fry-sauce ulos ja Man vs. Foodin the Machine Gun.

Jep jep, siinähän sitä. Pitää vielä katsoa löytyisikö aito rodeo jostain. Ja niiden yhteydestä tietysti parkkipaikalta takaklaffi-barbeque.

Nyt pitääkin kuunnella ZZ Topia pitkästä aikaa, morjes.