24.10.2010

"No mutta päinvastoin, Kiitos Teille!"

Ensinnäkin Kiitoksia jo tässä vaiheessa kaikille kävijöille, toivottavasti olette saaneet hyviä ideoita täältä!

Aloitin kirjoittamaan ruoasta Helmikuussa jolloin sain kimmokkeen sydämestyttyäni vakuumilihaan jota meille pakkosyötetään. Ajattelin lähinnä kirjoittaa itselleni ilman sen kummempia tavoitteita ja jos se jotakuta muutakin kiinnostaa niin hyvä homma. Ärtymys ei ole sittemmin laskenut mihinkään mutta sen sijaan että osoittaisin täällä mieltäni, blogi on kehittynyt jossain määrin ruokapäiväkirjaksi johon on hauskaa kirjoitella ja jonne on mukavaa kehitellä reseptejä. Vierailuitanne on viikkojen varrella kertynyt ilahduttavan mukavasti ja vierailijoita on ollut pari tuhatta! Kiitos teille!

Mitä tietoa te täältä oikeen haette? Vilastaanpa hiukan statistiikkoja.

Ylivoimaisesti useimmiten (11%) haetaan reseptiä tortillalasagnelle ja mikäs siinä, tämä hyvin etäisesti oriantaaliin vivahtava versio toimii loistavasti.

Sitten tuleekin tiukka nippu jonka muodostavat tasapäin (6%) pohjaton pizza, (6%) enchiladat ja (6%) chilisuklaa. Eipä huonoja nekään. Lisäksi 4% kävijöistä päätyy sivuilla käydessään etsimään myös drinkkiohjeita täältä ja täältä.

Eipä tämän enempiä tällä kertaa, kiitos vierailuistanne ja tervetuloa jatkossakin!

18.10.2010

Vuohenjuustoleipä deluxe

Yleensä en voi sietää vuohenjuustoa, mutta tämä on parhaan makuinen lämmin leipä jonka olen koskaan tehnyt. Tätä voisi tarjota muillekin! Asiaan;

Lähdin viikonloppuna kauppahalliin aamiaiselle ja etsimään ideoita ruokaa varten. Ja kuinkas kävikään, kauppahalliin pystyi taas luottamaan. Päädyin tekemään vuohenjuusto-pihvi leipiä maustevoilla ja marinoiduilla sipulirenkailla ja peruna "jooppieta".

Leipiä varten ostin hyvää moniviljaleipää, Naudan ulkofilettä ja Espanjalaista vuohenjuustoa. Kuten sanoin, yleensä vuohenjuusto ei kuulu ruokavaliooni, mutta Juustosopin myyjä suositteli kuivahkoa, koostumukseltaan kuivan manchegon/zamoranon tyyppistä vuohenmaitojuustoa, joka olikin parasta maistamaani vuohenjuustoa. Ylivoimaisesti! No, takaisin asiaan, leipä tietysti huusi jotain vihreääkin joten hommasin suolaheinää ja herneenversoja.

Kauppalista
Lehtipihvi (naudan ulkofile, hakkaa ohueksi)
Hyvää vaaleaa leipää
Hyvää vuohenjuustoa
Suolaheinää (tai rucolaa)
Herneenversoja
Keskikokoinen sipuli
viinietikkaa (balsamico)
Sokeri
Sinappi
Voi
Valkosipuli
paprikajauhe
Suola
Cajunmauste
4 Perunaa (Kiinteää)
Hyvää majoneesia
oliiviöljyä

Jooppie:- Harjaa perunat hyvin ja laita keitä lähes kypsäksi. Sillävälin kun perunat kiehuvat, tee maustevoi ja marinoi sipuli;
- Kun perunat ovat lähes kypsiä ota ne pois kattilasta ja leikkaa lohkoiksi ja laita ne astiaan.
- Kaada päälle hieman oliiviöljyä, paprikajauhetta ja suolaa.
- Sekoita
- Kypsennä uunissa 225'C 10 min. (kiertoilma).

Maustevoi:- Sekoita pariin ruokalusikalliseen voita 1 puristettu valkosipulin kynsi, hieman paprikajauhetta ja cajunmaustetta.
- Rullaa voi tuorekelmun sisällä napiksi ja laita pakastimeen.

Marinoitu sipuli:- Leikkaa sipuli ohuiksi renkaiksi ja laita samaan astiaan sipulin kanssa ½ rkl sokeria, ½ rkl viinietikka (balsamico), ½ rkl sinappia, vähän suolaa ja vähän mustapippurirouhetta.
- Sekoita aineet hyvin
- Laita maustumaan jääkaappiin (30 min. ->)

Vuohenjuustoleipä:- Laita leivän päälle hieman oliiviöljyä, sitten vuohenjuustoa.
- Paahda leipää uunissa (vaikka samalla pellillä perunoiden kanssa) kunnes juusto sulaa mutta älä polta leipää!
- Paista pihvi (noin minuutti/puoli) ja rivauta päälle hiukan mustapippuria ja suolaa

Annoksen kokoaminen:- Vuohenjuustoleipä pohjalle
- Suolaheinää ja herneenversoja
- Marinoitua sipulia
- Pihvi
- Maustevoi

Lisää lautasen reunalle uunista otetut perunalohkot ja laita perunoiden päälle hieman majoneesia.

Yleensähän Vuohenjuusto laitetaan pihvin päälle, mutta tämä käänteisjärjestys toimii erinomaisesti mielestäni. Yhdellä suupalalla suuhun tulee sekä suolaista maustevoita ja vuohenjuustoa, sekä makeahkoa marinoitua sipulia, johon yhdestelmään pihvi istuu kuin nenä päähän. Keveyttä ja raikkautta tuo suolaheinä ja herneenverso.

Että aikataulut täsmäävät suurinpiirtein, kannattaa aloittaa perunoista, sitten maustevoi, marinoitu sipuli, leipä ja pihvi, jolloin saat lautasellesi leivän ja perunat kuumina, eikä mikään ruoka joudu seisomaan ja odottamaan toistaan. Koko setin valmistusaika noin 40 minuuttia.

12.10.2010

La Boqueria ja pari muuta pientä seikkailua Katalonian keittiöissä

Pari sanaa vielä Barcelonasta. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut olen suuri kauppahallien ja torien ystävä ja Barcelonassahan on Legendaarinen El Mercat de Sant Josep de la Boqueria. Ja paikka on maineensa veroinen, varmasti yksi Euroopan parhaista kauppahalleista.

Tuoretuotteiden kirjo saa ruokaan vähän nihilistisemminkin suhtautuvan loksautttamaan leukansa. Myynnissä on laajalla skaalalla lihatuotteita, kasviksia, juustoja ja kalaa. Erityisesti näin sadonkorjuuajan jälkeen pöydät notkuvat tavaraa. Lisäksi esimerkiksi eläimistä käytetään kaikki sorkista korviin ja jokaiselle lihanpalalle ja elimelle on oma erityisasiantuntijansa. Mitään ei siis heitetä hukkaan.

Paikan väriloisto, tuoksut ja tietysti maut (niin, näillä ständeillä pääsee maistamaan tuotteita ennen ostoa, aivan kuten toreilla). Ei ole montaakaan parempaa tapaa viettää päivää Barcelonassa kuin hakea La Boquerialta tuoretta leipää, juustoa ja vaikka chorizoa sekä muutama hedelmä tai tuoretta mehua ja painella joko rantaan, puistoon tai ympäröiville kukkuloille eväiden kanssa.

Toki kaupungista löytyy muitakin loistavia halleja kuten Mercat de Santa Caterina, mutta koska La Boqueria on legendaarisin, päätin keskittyä tässä kirjoituksessa siihen. Ehdoton kohde tarkistaa jos käytte kaupungissa. Ja jos tungos ahdistaa ehdotan vaikka aiemmin mainittua Santa Caterinaa.

Sitten pieni varoituksen sana ja esimerkki siitä miksi kannattaa käydä paikoissa joissa paikallisetkin käyvät.

Etsiessämme eräänä iltana ruokapaikkaa El Gòticon alueella, huomasimme mukavan näköisen seafood ravintolan joka mainosti muun muassa paellaa merenelävistä. Päätimme kokeilla ravintolaa vaikka siellä ei ollut kuin yksi seurue lisäksemme. Kuten sanoin paikka n ä y t t i päällepäin viihtyisälle ja muun muassa Tripadvisorissa ravintola oli saanut neljä tähteä. Ravintolan nimi on Sensi. Tilasimme siis ruoat ja viinit.

Odotellessamme alkuruokia ja viinejä pöytään, huomasin seinällä juoksevan kovakuoriaisia tms hyönteisiä ja hälytyskelloni alkoi soimaan välittömästi, ravintolan hygieniassa on vikaa. Pian tarjoilija toikin pöytään viinini joka sai meidät poistumaan ravintolasta välittömästi. Viinilasissani kellui muutama kymmenen yökköstä ja kärpästä! Palautin välittömästi lasin tarjoilijalle ja pyysin peruuttamaan tilauksemme, ja poistuimme kiireen vilkkaa paikalta tarjoilijan huutaessa perään I'm very sorry sir! Jälkeenpäin olo oli tosin mahtava, kuin olisi väistänyt luodin. Jos kalaravintolassa on moinen hygienia ja hyönteisongelma, mitähän itse ruoka sitten on? Toistamiseen, ravintolan nimi on siis Sensi, kannattaa kiertää kaukaa!

Lopuksi myös pieni kehoitus ja esimerkki siitä miksi kannattaa käydä paikoissa joissa paikallisetkin käyvät.

No poistuttuamme paikalta päätimme etsiä murkinaa, vaikka ruokahalu olikin jo kaikonnut, ja päädyimme jonottamaan perinteikkään Can Culleretesin aukeamista. Hyvä merkki ravintolan tasosta oli pitkähkö jono jossa ihmiset odottivat ravintolan aukeamista.

Ja mikä kokemus siitä muodostuikaan! Elämäni paras ravintolakokemus!

Palvelu oli erittäin ammmattitaitoista ja ystävällistä heti kättelystä alkaen. Tarjoilu pelasi kuin ajatus ja ruoan taso oli mitä maittavin.

Itse päädyin aterioimaan alkuruoaksi perinteisen meloni ja ilmakuivattu kinkku. Kinkku oli hieman suolaisempaa kuin mihin matkalla olin muuten tottunut, mutta se istui täydellisesti melonin pariksi. Pääruoaksi tilasin kania alliolilla, mutta tarjoilija kehotti kokeilemaan keittiömestarin erikoista, kanipataa ja kauden sieniä, jonka sitten valitsinkin. Ruoka oli kerrassaan mahtavaa, liha suorastaan suli irti luista ja kyytipoikana olleet sienetkin olivat hyviä, juuri sopivan napakoita koostumukseltaan. Ja jälkiruoaksi tietysti herkullinen Crema Catalana. Puhumattakaan viinitarjoilusta! Muy Bueno!

Can Cullereteshan on erikoistunut Katalonialaisen ruokaperinteen vaalimiseen ja on Barcelonan vanhin ravintola, se on perustettu jo 1786! Käykää ihmeessä tutustumassa Katalonian ruokakulttuuriin juuri täällä kun käytte kaupungissa!

Melkoinen skaala yhdessä illassa siis, elämäni huonoimmasta ravintolakokemuksesta elämäni parhaaseen!

11.10.2010

Tapasmenu

Hola!

Kävin vaimoni kanssa pienellä ekskursiolla Barcelonassa Kataloniassa ja mukaan tarttui runsaasti ideoita tulevaa talvea varten.

Päivittäiseen rutiiniimme kuului aamulla ajoissa; yhdeksän nurkilla; lähteä johonkin nurkilla olevaan Pastilleriaan aamiaiselle, johon yleensä kuului croissant tai täytetty croissant sekä tuoremehu ja kahvi. Pastillerioita tuntui olevan joka korttelissa aina kaksi, vastakkaisissa kulmissa. Hyvänä ohjenuorana toimi että mennään sinne missä näkyy olevan paikallisia aamiaisella matkallaan töihin (tämä on muuten hyvä ohjenuora muutenkin, jos ravintolassa ei ole ketään, siihen yleensä on jokin syy).

Kymmenen-puoli yhdentoista aikoihin olikin taas aika nauttia hieman energiaa, joka yleensä tarkoitti bocadilloa, paikallista täytettyä patonkin kinkku, chorizo tai tonnikala täytteellä ja mahdollisesti chuchoa, vaniljatäytteistä munkkitankoa/rullaa.

Päivällä kiertelimme kauppahalleissa, joista La Boqueria saa oman kirjoituksen tuonnempana (USKOMATON paikka!).

Neljän aikoihin oli taas aika nauttia jotain pientä, esim menu del dia, päivän menu. Usein tämä käsitti eturuoka salaatin, pihvin tai kalaa ja perunoita, sekä jälkiruoaksi tuoreita hedelmiä tai hyvää kahvia.

Illalliselle lähdimme yleensä sikäläisen aikataulun mukaan yhdeksän korvilla, jota tosin edelsi pikku välipalaleipä. Illalliseksi maistelimme usein puolenkymmenen tapaksen lajitelman tai paikallisia erikoisuuksia kuten erilaisia mereneläviä, kania ja sieniä tai paellaa.

Espanjalainen ruokakulttuuri yllätti positiivisesti verrattuna vaikka Italialaiseen keittiöön. Ruoat ovat keskimäärin maustetumpia ja raaka-aineiden käyttö on jotenkin luovempaa verrattuna Italialaiseen tai Ranskalaiseen keittiöön. Tärkeintä on pitää mieli avoimena ja ottaa mitä paikalliset suosittelevat, tällöin yleensä saa tuoreista aineksista valmistettua herkullista apetta, vaikka raaka aine olisikin hieman eksoottisempi. Jos pitää kynsin hampain kiinni "länkkärisapuskasta", pitsoista ja hampurilaisista, yleensä lopputulos on huono.

Matkalta ideoita saaneina päädyimmekin heti tekemään Tapasmenun.

Alkumaljaksi:
Freixenet Carta Nevada Semi Seco

Tapaspöytä Suomalaiseen tapaan:
Kolmen oliivilajin lajitelma
Lihatapaksia; leipää, majoneesia, manchegoa, friteerattu perunan siivu, keitettyä munaa, viipale mausteista mureketta, oliiviKalapullatapaksia; leipää, tomaatti-chilimajoneesia, manchegoa, keitettyä munaa ja lohipulla (turskapullaa jos on saatavilla)Melonia ja suolalihaa - Carne y melonTomaattileipiä - Pan a la Catalana
Perunoita ja mausteista majoneesia - Patatas Bravas
Katkarapuja valkosipulilla ja yrteillä - Gambas al ajillo
Jälkiruoka:
Paahtovanukas - Crema CatalanaEspresso Gayo Blue Mountain

Ruokajuomana:
Icono Cabernet Sauvignon 2009

Ylimääräinen rommipruuvi:
Ron Cabana Blanco
Cachaca Velho Barreiro
Havana Club Anejo Blanco
Ron Santa Maria
Havana Club Anejo Reserva
Ron Brugal Anejo Reserva
Appleton Estate Jamaica Rum 12 years
Ron Zacapa Centenario 23 anos

Kaikenkaikkiaan on sanottava että Espanjalainen ruokakulttuuri istuu omallekohdalleni kuin nenä päähän, olen "voikkarimiehiä" joka on läheisesti läsnä myös Espanjassa!