 |
| Näkymä suitesta |
Chicagossa.Tulomatkan taksihässäkkä josta kerroin oli lievästi sanottuna erikoinen. Tervetuloa vaan!
Ompahan hieno paikka. Hotelli on Near Northissa, välittömässä Magnificent Milen läheisyydessä, aivan ravintolakortteleiden keskellä. Uskomattomia tuoksuja! Samaan aikaan nenässä tuntuu pizzan, puuhiilen, brikettien ja paistuvan lihan tuoksu sekoittuen erilaisten mausteiden ja barbeque kastikkeiden tuoksuun.
 |
| Marilyn poses |
Ravintoloita ja pubeja on ympäristössä kymmeniä, ja niihin jonottavia ihmisiä myös. Chicagolaiset taitavat tykätä ulkonasyömisestä. Käytiin kysymässä Weberillä jonon pituutta, vastaus oli 2 tuntia. Päätimme varata huomenna pöydän ja jatkaa etsimistä. Löysimmekin etelävaltioiden cajun ja kreoliruokaan keskittyneen ravintolan, tarjoilija kertoi jonon pituuden olevan 25 minuuttia. tunti ja 25 minuuttia myöhemmin poistuimme jonosta (edes edelläolevat eivät olleet päässeet sisään) koska aikaero alkoi painaa. Kovasti. Ruokakaupasta hakemaan pientä syötävää että selvitään aamupalaansaakka ja unta palloon.
***
 |
| Chicago Theatre |
Mahtava aamiainen. Raikkaita kasviksia, pekonit ja muut tottakai ja itsekäytettävät (4kpl) pannukakkuraudat. Täkäläinen kahvi on superhyvää. Otin hieman kevyemmän linjan, ja jatkan aamiaista tuonnempana, nyt varaamaan Weberistä pöytää.
Täkäläiset on tosi mukavia ja avoimia Amerikkalaiseen tyyliin. Ihmiset tervehtivät toisiaan kadulla, ja voi unohtaa hississä vaivautuneen hiljaisuuden, ihmiset juttelevat niitä näitä. Sama aamiaispöydässä. Mukavaa. Ihmiset eivät ole aivan yhtä avoimia kuin Kaliforniassa, mutta jotenkin aidomman oloisia. Chicago on ehdottomasti huippupaikka.
Jostain syystä blogger-opera-nokia combo on mahdoton saada toimimaan joten jatketaan vanhalla tyylillä kommenttien kautta ja puhtaaksikirjoitetaan myöhemmin.
VastaaPoista***
Aamulla 0434 Chicagossa.
Tulomatka kului hämmentävästi. Finskin lennolla oli aika vittuuntunut lentoemo (tarina myöhemmin), Americanilla kaikki sujui suht hyvin, mutta Chicagon kentällä alkoi jonotus joka jatkui ja jatkui.
Pari tuntia turvatarkastusjonossa että edes pääsee kentältä pois. Sitten taxiin jolla Near Northiin. Taxikuskimme (musta kotipoika) otti ruuhkassa vastaan naapurikaistan meksikaanin rasistis-sävytteisen haasteen, nämä kaverit meinasivat alkaa ratkomaan asioita siinä keskellä ruuhkaa. Nyt ei taideta enää olla ihmemaassa, Lissu.
Yksi ensimmäisistä asioista mikä pisti silmään (nenään) oli uskomattomat tuoksut jotka leijuvat joka paikassa! BBQ, pihvi- ja Chicagopizza paikkoja on hurja määrä tässä parin korttelin alueella. Ja hurjat jonot niihin, Chicagolaiset pitävät ulkona syömisestä, eilen normaali jonon mitta oli 2 tuntia. En ihan heti muista vastaavaa ravintola ja pubikeskittymää mistään missä olen ennen käynyt. Ja vielä kerran, ne tuoksut tuossa kadulla...
Tänään olisi ainakin tarkoitus mennä sinne Weber grillille, syödä vähän picknickiä Grant parkissa ja tutustua hodari ja pizzatarjontaan. Eiköhän sillä pääse liikkeelle!
Aamulla oli lähtö Helsinki-Vantaalta. Heti noustuamme ilmaan sain nukahdettua. Ja heräsin kun varttuneempi lentoemo (jatkossa Riivinrauta) iski päähäni kaapin ovella. Hämmentävää. Ja ajoi tarjoilukärryt mun päälle. Kahdesti. Muutenkin paikkani oli varmasti yksi koneen huonoimpia, se oli viimeisessä rivissä. Ja koska se oli siellä viimeisessä rivissä selkänoja ei liikkunut mihinkään ja jalkatilasta oli nipistetty muutama sentti pois. Mikäs siinä, mittaa on melkein pari metriä, pistetään jalat taskuun. Emme myöskään saaneet viereisiä paikkoja rouvan kanssa tälle etapille.
VastaaPoistaTilasin itselleni varatessa tavan mukaan vegaani safkat ettei tule kanaruokaa. Sain broileri ciabattan. Valitin asiasta Riivinraudalle joka totesi että ei nämä ruoka-aine allergiat varausten yhteydessä kulkeudu minnekään, pitää kuulemma aina soittaa Finnairille erikseen. My ass! Ainakin muille yhtiöille viesti kulkee.
No, kuten olen kertonut olen sen verran allerginen linnuille että se on latnamoro, nirrin lähtö lähellä jos syön sitä. Ruokailu loppui ennenkuin se alkoikaan. Riivinrauta kuitenkin hetken kuluttua viskasi neljän rotaation menut syliini ja sanoi että katso siitä ihan itse mitä syöt, tänään on rotaatio 2. Kävikin ilmi että tämä oli kinkkua, eikä kanaa. Omalta kohdalta safkaaminen siis voi alkaa.
Tämän jälkeen tämä Riivinrauta alkoi vasta vittuilemaan. Valitettavasti lentokoneessa ei ole enää kahvia...sinulle. Ottaako vierustoveri? Valitettavasti mehua ei enää ole (ja vei koneen etuosaan kärrylllisen mehua...).
Äh olkoon, en nyt jaksa valittaa tämän enempää jostain pikkusieluisesta palvelualan Ammattilaisesta jolla vaan oli huono päivä. Ehkei sitä omaa pahaa oloa kannata purkaa asiakkaisiin? Vai muistutinko Myrkynnielleen ex-miestä tjsp?
Summa summarum, sympatiat on olleet tähän saakka Finnairin kanssa, mutta ei enää, Finskiä en enää käytä ellei ole aivan pakko. Yleensä lentohenkilökunta on toiminut hyvin mutta nyt yritys itsessään on aivan liian sekaisin että homma toimisi. Jos henkilökuntakin prakaa niin eipä juuri jää jäljelle syitä käyttää Finskiä.