Amerikkaa lautasella 2 - Viva Las Vegas!

We can't stop here, this is bat country!

"Minua vähän huippaa, on parasta että sinä ajat...." ja yhtäkkiä kuului kamalaa ärjyntää joka puolelta ja taivas oli täynnä lepakon näköisiä otuksia, jotka kaartelivat ja kirkuivat ja syöksähtelivät auton ympärillä, joka meni arviolta satakuusikymmentä kilometriä tunnissa kuomu alhaalla kohti Las Vegasia. Ja ääni karjui: "Hyvä jumala, mitä pirun elukoita nämä oikein on?"

Las Vegasista ei ole ihan hirveästi sanottavaa gourmee puolelta. Safka ei kauhean kaksista, viinaa ämpäritolkulla jokapaikassa ja muutenkin psykedeelinen meininki. Tai surrealistinen. muutenkin psykedeelinen meininki. Tai nen meininki. Tai surrealistinen.

Onneksi täällä on ilmastointi, ulkona hikoilisin kuin Bellagion suihkulähde. Drinkissä oleva sateenvarjo tarjoaa kaivattua varjoa paahtavalta auringolta. Tarjoilijat katsovat kieroon kun yritän kyyristellä sateenvarjon alla ja itken. Olen sisätiloissa ja on aamuyö.

Tänään heräsin jo kukonlaulun aikaan. Heräsi kysymys mitä, miten ja miksi? Miksi huoneessa on vettä polvenkorkeudelle ja miksi päässäni on snorkkeli? Entä miksi jaloissani on räpylät ja takalistoon kiinnitetty kuminen alligaattorin pyrstö? Keitä ovat huoneessa tammea pelaavat kääpiöt?

Aion ottaa siitä tänään selvän.

Huh! Takaisin todellisuuteen, aikamoinen paikka. Ei tätä jaksaisi montaa päivää putkeen. Olen liki kaksimetriä pitkä ja hetki sitten Elvikseksi pukeutunut kääpiö joka oli minua noin reiden puoleen väliin repi puntista, Take a photo man! En ottanut ja nyt harmittaa. Parittajaa, ilotyttöä ja kaikkea häslääjää pörrää kadut väärällään kellonajasta riippumatta. Tosin kellonajalla ei ole Casinolla mitään merkitystä.

Kävin B.B.Kingin Blues Barissa syömässä etelän herkkuja suistosta. Monnia. Catfish po'boy. Ei hassumpaa, kala oli ehkä vähän kuivaa. Toimi kuitenkin Samuel Adamsin hefen (mikä piru siinä on että juon täällä hefeä???) kanssa. Etenkin kun lisäsi turskisti hotsoosia. Naapuripöydässä aito deltan ihminen (puheen klangista päätellen), afro-Amerikkalainen vanha rouva syö kokonaista kanaa ja cajun riisiä. Näyttää hyvälle, sääli etten voi maistaa.

Kävin myös katsomassa Cirque du Soleiln Ká näytöksen MGM:n teatterissa, hommasin liput rouvan synttärilahjaksi. Paikat 7 riviltä, rekvisiitta liekit tuntuvat tänne saakka polttavina kasvoilla. En edes yritä kuvailla kokemusta. Sanonpa vaan että kaikki milloinkaan näkemäni teatteriproduktiot potenssiin miljoona. Uskomaton show joka istuu kuin nenä päähän tähän psykedeeliseen paikkaan.

Oletteko ennen muuten nähneet teatteria jonka sisällä voi järjestää ilotulituksen (kyllä, sisätiloissa!)? Kuvaa vähän paikan kokoa...

Aavikko polttaa jo jalkojen alla, pitäisi päästä jo matkaan. No, pian lähdetään, aivot kaipaavatkin jo viilennystä.

Varokaa niitä lepakoita.