Perinteiden inspiroimaa

Pähkinäinen lohisalaatti

Olin taannoin mummini luona käymässä. Koska mummini on maailman paras ruoanlaittaja, erityisesti lihapullien mestari, päätin vähän pyytää opastusta ja vinkkejä ruoanlaittoon. Ja niitähän tulikin mukavasti, mitä yksinkertaisempaa, sitä parempaa, noin summattuna.

Pää on täynnä kirjoitettavia juttuja, mutta tekstin tuottaminen tuntuu hankalalta juuri tällähetkellä. Writer's block? 

Niin tai näin, tässä kuitenkin muutamia viimeaikoina tehtyjä juttuja.

Uunijuustoa

Mummi oli juuri saanut joltain paikalliselta maanviljelijältä juuri poikineen lehmän maitoa, ternimaitoa siis, ja kuulin mummini suusta ohjeet jotka hän oli kuullut vanhemmiltaan joskus 1930-luvun puolessa välissä, kuinka tehdään uunijuustoa ko tavarasta. Siinä on perinteitä kuulkaa! Inspiraatio nousi heti ja tuli ajatuksia kuinka ruoan voisi helposti päivittää 2000-luvulle, pienin Espanjalais-vivahtein…Mutta en mielellään menisi tuota alkuperäistä sorkkimaan, perinteet eivät ole paha asia. Toisaalta, joskus perinteet seisovat kehityksen tiellä kuten itse sanon. Tradition often stands on the way of progress. Ehkä perinteitä pitäisi päivittää? Normaali evoluutio. Mutta pitää niitä vaaliakin, jos ei tiedetä mistä on tultu, ei tiedetä minne ollaan menossa. Ennen kuin juttu menee ihan pseudofilosofiseksi höpinäksi jatketaan. 

Keittiöpiplia

Yksi aarteista mitä selailin oli Keittotaitokirja vuodelta 1934, ensimmäisiä painoksia siis. Itselläni on divarista löytynyt vuoden 1947 päivitetty versio ko kirjasta ja arvostan kirjan jopa korkeammalle kuin Laroussen Gastronomiquen.

1934 käytettiin inkivääriä, kapriksia, majoneeseja jne, hämmästyttävän modernia ruoanlaittoa ajakseen, joskin paprika ilmestyi vasta tähän 1947 versioon. Paljon aineita joita nykyään pidetään monessa paikassa eksoottisina ja moderneina. 60-70 luvulla on täytynyt tapahtua romahduksen Suomalaisessa ruokakulttuurissa!

Näyttäisi että tuohon aikaan Suomessa oli jopa jonkin asteinen voileipäkulttuuri! Voikkarimiehenä arvostan suuresti. Lisäksi kirjaa selaillessa huomaa että mitään ei heitetty hukkaan, eläin käytettiin hännästä kärsään kokonaan. Olisi mielenkiintoista ollut olla kokki vaikka hotelli Kämpissä 20-30-luvulla. Tai olisi mukavaa olla kokki ylipäätään, huomaan että ruoanlaitto on nykypäivänä kutakuinkin ainoa asia joka saa rentoutumaan ja unohtamaan budjetit, toimitusvarmuudet ja kiireen.

Chilit kukkivat. Ultra Pube.

Taas karkaa lapasesta, takaisin aiheeseen. Mutta vielä; ihmetyttää mitä 30-70-lukujen välillä tapahtui? Sota? S-ryhmä, vakuumituotteet, valmiseinekset ja laiskuus. Tai ei laiskuus mutta täkäläinen tehokkuusajattelu, miten päästä halvimmalla ja helpoimmalla.

Tuon jälkeen olenkin runsaasti keskittynyt taas yksinkertaistamaan ruokia ja rakensin itselleni pienen nurkkauksen jossa kasvaa parikymmentä chililaatua, muutama tomaattipuska ja yleisimmin käytettyjä keittiöyrttejä. Rakuuna, timjami, persilja, minttu, korianteri, ruohosipuli ja niin edelleen. Salaatti.

Vihreitä terttutomaatteja

Männä viikolla yksinkertaisuudessaan sangen hyvä esimerkki, Kotitilan puutarhan Mimis versoseos jossa ketunleivän kokoisia paksoi, mizuno ja sango lehtiä, jotka vaan huuhdotaan. Sekaan vihreää paprikaa (vihreästä tulee pähkinäinen klangi) ja valurautapannulla pienessä voimäärässä paahdettua hassel ja cashewpähkinää (punnitse ja säästä) sekä paahdettuja valkosipulilastuja. Päälle hieman tartakastiketta (pilko 1 Herkkumaan suolakurkku, ½ vihreä omena, ½ sipuli pieneksi ja lisää 1-1½ dl Hellmansin majoneesia & sekoita) ja neljännes savulohifileestä. Niin ja tehtiinhän tuohon kylkeen vielä parmesankuorrutettuja paahdettuja lapinpuikulaperunoita.

Lohen ja tartarinjämäleipä

Ylimääräisestä lohesta ja tartarkastikkeesta tuli oiva tahna, kun porasi sauvasekoittimella aineet tasaiseksi tahnaksi, lisäsi saaristolaislimpun päälle ja tuunasi kapriksella, kananmunansiivulla ja parmesanlastulla. Tai vaan pursottamalla kananmunanpuolikkaalle. Tätä kelpaa tarjota vaikka juhlissa! 

Vielä maininta hyvästä hellepäivän juomasta jonka kaivoin jostain esille. 

Nimittäin Mansikkadaiquiri. Daiquiri hakkaa mennen tullen margaritan. laita blenderiin puoli pussia pakastemansikoita, 3 limen mehu, 1 dl hyvää rommia ja pari ruokalusikkaa (tai maun mukaan) tomusokeria. Toimii. 

Syntyihän sitä tekstiä kun puristi!

New Orleans Hurricane, Mojito,
Margarita.