29.5.2011

Lähiruokaa

Minun piti kirjoittaa pieni ja yksinkertainen chilinkasvatusopas siitä miten itse kasvatan yrtit, tomaatit ja chilit. Jotenkin kuitenkin eksyin kauemmas ja kauemmas aiheesta.

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, asuinpaikastani matka lähimpään kauppaan josta löytyy liha- ja kalatiski on 18,2 km. Matkan varrelle mahtuu 12 elintarvikekauppaa ja alueella elää noin 25000 ihmistä. Kuitenkin alueelta löytyy mukavasti maatiloja (vilja ja liha), alueella kalastetaan kohtuullisen paljon ja seudulla on erinomaiset metsästysmaat.


Minkätakia muun kuin valmiiksimarinoidun vakuumilihan ostamisesta on tehty niin hankalaa? Mielelläni ostaisin tarvitsemani määrän ja näkisin kunnolla mitä ostan, kuin 4 hengen perhepakkauksen jotain siihen outoon oranssiin mönjään valmiiksi marinoitua tavaraa. Ja samaan aikaan paasataan lähiruoan ja luomutuotannon lisäämisestä.

Tahtoisin kuulla perustelut miten tuossa parin kilometrin päässä kasvaneen naudan/töpselikärsän tai metsässä eläneen peuran/hirven laatu paranee kun se lähetetään teurastamon kautta pakkaamoon/käsittelyyn lounais-hämeeseen, sieltä keskusliikkeen Uudenmaan keskusvarastonkautta Pirkanmaan logistiikkakeskukseen, ja sieltä muutamaa viikkoa/päivää myöhemmin tähän viereen S-markettiin josta se noudetaan kätevässä vakuumipakkauksessa ja aterioidaan kahden kilometrin päässä paikasta jossa eläin elämänsä vietti. Noh, riistaa ei tietenkään lähetetä teurastettavaksi vaan suoraan prosessointiin, mutta ymmärsitte varmaan.

Matkalla jolla eläin on viimeisinä aikoinaan tehnyt lihan laatu on muuttunut loisvaarallisesta A-luokkaan, verrattuna siihen jos se olisi noudettu vaikka tilalta "tuoreena" teurastettuna, tai jos tila olisi vaikka toimittanut tuoreen lihan kauppaan myyntiin. Miten muutos on tapahtunut, en tiedä. Eläinlääkäri on tarkistanut sen, ainakin teoriassa? Ja ainakin liha on saatu pakattua maksimaalisesti myyvään pakettiin ja siihen on mahdollisesti (en nyt syytä tästä ketään) saatu pumpattua nestettä/suolavettä jolloin palan paino on saatu nousemaan ja samoin siis samasta palasta saatava hinta (verratkaapa joskus kun tulee mahdollisuus "tuoreen" jauhelihan/suikalelihan yms ja vakuumipakkauslihasta irtoavan nesteen määrää, uskomaton ero, vaikka kukaan ei tietenkään virallisesti lihaan pumppaakaan nestettä).


Mutta, palatakseni hieman taaksepäin, jos ajatellaan vaikka päästöjä joita tästä logistisesta kuningasajattelusta on aiheutunut, mieleen nousee lähinnä hämmennys. Luojan kiitos tässä nyt on lähistöllä nykyään näitä tilateurastamojakin, mutta silti ihmetyttää miksi byrokratia on tehnyt lähiruoan myymisestä niin vaikean. Ehkä syy on politiikan ja liike-elämän symbioottisesta kietoutumisesta liian lähelle toisiaan.


Itselläni on myös ollut onni nähdä lapsena vanhempieni ja isovanhempieni mukana töissä silloin tällöin kulkeneena eläinten koko elämänkaari niityltä lihamestarin veitsen alle. Tämä nyt oli hieman ennen tehotuotantoa nykyisessä laajuudessaan, "vanhaan hyvään aikaan" (Jessus, nyt viimeistään huomaan tulleeni jossain vaiheessa vanhaksi!). Eläimen palasteltava ruho rosteritiskillä on aluksi makaaberi näky, mutta samalla se opettaa kunnioittamaan ja arvostamaan eläimen elämää elämää, itse eläintä ja sen tarjoamaa ravintoa. Monille voisi tehdä hyvää nähdä kuinka se ruoka päätyy siihen lautaselle, vakuumipaketissa on helppo unohtaa että kyseessä ei ole mikään vain prässillä kokoon puristettava hyödyke. Tosin nykyiset tehotuotantolaitokset liukuhihnoineen ovat tehokkuudessaan kertakaikkiaan järkyttäviä joissa kyllä eläimen elämän arvostus on unohdettu kauan sitten.


Siinäpä sitä taas, ehkä niistä chilien kasvattamisista hamassa tulevaisuudessa. Käykääpä sillä välin kauppahalleissa, kesätoreilla ostoksilla ainakin näin aluksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti