Varsinaisia juhlia en muuten vietä, mutta eilisen illan, tämän päivän ja ensi yön aion pyhittää oman sadon maisteluun. Yrttejä, juureksia, säilöttyjä artikkeleita joiden kyytipoikana hieman raakamakkaran grillausta pihalla, nautaa, paistia. Ja tietysti karjalanpiirakoita ja munavoita (meinasin jopa sortua silliin, mutta aika ei ollut kypsä). Ja paljon ulkotulia. Ja koko päivän olen siemaillut janojuomana kvassia, tuota mainiota "nestemäistä saaristolaisleipää"...
Suomessa on kautta aikain ymmärtääkseni oltu enemmän vahvan siman perään, mutta varmasti kvassiakin on nautittu, kyllä tässä sen verran slaavilaisia ollaan. Itseasiassa huomasin uudessa Glorian Ruoka ja viini-lehdessä mainion Kekridrinkin ohjeen.
Kekri 2 cl rommia
2 cl akvaviittia
2 cl leipäsiirappia
2 cl sitruunamehua
lagerolutta
Ravista muut aineet shakerissa jäiden kanssa, siivilöi lasiin ja pidennä lagerilla. Hyvä drinksu jossa jostain kumman syystä on voimakas toffeinen aromi. Ei liian makea eikä hapan, sopisi ehkä jopa ruokajuomaksi(?).
Kumma juttu miten ehkä tärkein Suomalainen juhla on päässyt tässä hässäkässä unohtumaan kansalta! Ollaan kovin länkkäreitä ja vietetään Halloweenia jolla ei ole mitään tekemistä oikeastaan minkään kanssa. Just smash those damn pumpkins.
Joulupukkikin on kovin kaukana alkuperäisestä. Meillä (ei niin kovin kauaa sitten, en nyt niin vanha ole, telkkarissa kumminkin oli vielä 2 kanavaa!) kävi harmaaseen kelsiturkkiin pukeutunut pukki kun olin pieni. Ei siis tämä punanuttuinen Amerikkalainen vuoden 1931 Coca-Cola väärennös. Ja syksyisin Syyskuulla ennen pyhäinpäivää kokoonnuttiin yhdessä suvun voimin syömään ja saunomaan, jonkinlainen kekrin jäänne kenties (hämärästi muistan itseasiassa kekristä puhutunkin).Kun nyt sorrutaan vanhojen muisteluun, meillä oli yllättävän paljon vanhoja perinteitä muutenkin. Kokkoja ja roihuja poltettiin pääsiäisenä, pyhäinpäivänä ja juhannuksena. Joulupukki oli tätä alkuperäistä mallia. Trulleja piti pelätä. Saunanlämmittämisessä on omat traditionsa, etelän ristille, pohjantähdelle, auringon nousuun ja auringon laskuun.
Yx, kax, kolm, neljä, ann ilonen olla,
kosk suru tulee, ann hänen mennä
Ei aina kekriä pestä,Ei aina tupia pestä,
Ei aina höyky,
Ei aina möyky,
Ei aina wiina flaskusa löyky;
Kosk juomme hywä oltta,
niin mahdam tupakkaa polttaa;
isken siis walkiat taulaan,
ja wirwoitan kaulaan,
ja wihdoin iloisest laulan."
Mythologia Fennica
Meidän pitäisi olla ylpeämpiä omasta historiasta ja perinteistä ja ottaa kaksi askelta taaksepäin. Sama koskee ruokaa. Itsekin sorrun usein ulkomaisen ihailuun ja mikäs siinä, onhan tapakset ja pastat hyviä. Mutta ettei nyt unohdettaisi ihan kokonaan tätä kotoistakin ruokakulttuuria. Lähiruokaa, omaa maaseutua, pienyrittäjiä ja leipureita.
Siinäpä sitä taas paasausta, kiitos ja anteeksi. Nyt teen itselleni fingerporin jääkylmää vodkaa suolakurkulla ja tuonnempana menen saunaan. Kippis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti