Salt Lake city on kaupunki jossa ilman autoa olisi vaikeaa tulla toimeen. Kaupunkia halkoo vilkas, mutta erittäin selkeä katuverkosto, joka kuulemma on Yhdysvaltain levein. Voin sen uskoa, 6 kaistaa suuntaansa. Kaupungissa liikkuminen on kuitenkin erittäin selkeää ja helppoa, pitää vain uskaltaa liikenteen mukaan.Omasta mielestäni Salt Lake City on erittäin mukava paikka, rouva tosin on sitä mieltä että kaupunki on tylsä, mutta itse olen täysin eri mieltä. Nähtävää on kulttuurin, historian, tieteiden ja maantieteeen taholta vaikka kuinka, mielestäni.
Kaupungin ydinkeskusta on käytännössä osittain katettua ulkoilmaostoskeskusta. Vähän niinkuin huvipuisto, mutta laitteiden tilalla kauppoja. Ihan hyvin suunniteltu, vähän vaikea kuvailla tuota keskustaa. Niin ja koska kaupunki on mormonien pääpaikka, ydinkeskustan toistapuolta hallitsee mormonien temppelit ja hallintorakennukset.
Safkat olivat täällä ihan hyviä, vähän yksinkertaisempaa kuin muuten matkalla, mutta ihan OK. Ja tokihan täällä piti piipahtaa Cheesecake Factoryssa. Cheesecake Factoryä ei voi ohittaa jos täälläpäin sattuu törmäämään. Palvelu timanttia ja safkat hyviä, ketjusta huolimatta. Täällä jono oli jotain 30-45 minuuttia. Lounastajia oli todella paljon, joskin ravintolassakin on varmasti useampi sata paikkaa. Huomiona on mainittava että matkan varrella SLC:hen oli jonkun verran karjaa (nyt ymmärrän tuota cowboy meininkiä vähän paremmin kun näki maaston ja mittasuhteet...) joten lihaa on paljon tarjolla. Siis pihviä. Nautaa. Ehkä syy hyvään pihviin on että täällä karjaa ei tosiaan ruokita millään rehulla, vaan karjalla on eekkerikaupalla vapaata laidunmaata jossa vaeltaa ja syödä tuoretta luomua.
Ihmiset ovat ehkä hieman sulkeutuneempia kuin maaseudulla tai esimerkiksi Chicagossa joka oli hieman vilkkaampi (no, onhan se kymmenen kertaa suurempikin).Siinäpä oikeastaan pähkinänkuoressa se matka. Chicagoa suosittelen ihan kaikille, Vegaskin on hyvä nähdä mutta se vetää mielestäni turhan överiksi. Seikkailuhenkisille tuo kansallispuisto-osasto on ihan omiaan. "Paria" kokemusta rikkaampana on hyvä katsoa kohti uusia seikkailuita. Ehkä USA saa jäädä toistaiseksi vaikka New Orleans:n ja Appalakkien seutu pitäisi vielä katsastaa jossain vaiheessa.
ihan ensiksi on todettava että Nokialainen E7 on ollut vihonviimeinen matkakumppani. Siinä missä tämä tekee kirjoittamisesta tuskaa jumiutumalla, kaatumalla, tilttaamalla ja olemalla "taattua Nokia laatua", rouvan iPhone kukkuu kuin kello. Ja tämä on aika paljon sanottu, olen aina yrittänyt nähdä Nokian hyvät puolet, mutta liian vaikeaa tämä on. Asiaan.
VastaaPoistaSalt Lake City jää nyt taakse ja on aika jatkaa matkaa lentäen takaisin Chicagoon ja Manchesterin kautta takaisin arkeen.
Salt Lake City oli myös erittäin mukava paikka, rouva tosin on sitä mieltä että kaupunki on tylsä, mutta itse olen täysin eri mieltä. Nähtävää on kulttuurin, historian, tieteiden ja maantieteeen taholta vaikka kuinka, mielestäni. Lisäksi safkat olivat täällä ihan hyviä, vähän yksinkertaisempaa kuin muuten matkalla, mutta ihan OK. Täällä on jonkun verran karjaa (nyt ymmärrän tuota cowboy meininkiä vähän paremmin kun näki maaston ja mittasuhteet...) joten lihaa on paljon tarjolla. Siis pihviä. Nautaa.
Ihmiset ovat ehkä hieman sulkeutuneempia kuin maaseudulla tai esimerkiksi Chicagossa joka oli hieman vilkkaampi (no, onhan se kymmenen kertaa suurempikin.
Tehdään kuitenkin yhteenvetoa matkasta ja kaupungeista vasta tuonnempana.