High Expectations

All right! Kuten todettu suunnitelma etenee kuin juna! Nyt on kaikki majoitukset, lennot, auto yms varattu. Vaivauduin jopa tekemään excel hirviön jossa on bensoja myöten kaikki kulut budjetoituna, jopa viiden edellisen vuoden lämpötilat ja sademäärät ko päiviltä! Enää pitää odottaa muutama viikko että pääsee toteutusvaiheen kimppuun. Aika etenee liian hitaasti.

En päätynyt ottamaan SUVia, mutta päädyin isompaan Impala kategoriaan koska Dodge Challenger menee samaan kategoriaan. Toivomuksia ei saa esittää, mutta jos se Challenger nyt kumminkin...no, saapa nähdä. V8 kumminkin, Challenger alkaisikin jo olla lähellä tuota unelmien-auto-osastoa. Aika lähellä on vielä huima understatement, Challenger on unelma auto!

Tajusin myös karttaa tutkaillessa että pyörimme muutaman päivän keskellä Pueblo-kulttuurin alueita, Anasazien sydänmailla! Ja Navajo reservaatissa! Jotenkin aina nämä alkuperäiskansat ovat vetäneet puoleensa kuin väärä raha. Australiassa oli pakko päästä Aboriginal centeriin kuuntelemaan luentoja aboista, Marokossa nähdä berbereitä ja nyt on inkkarien vuoro.

Ehkä kiinnostus tota orgismeininkiä kohtaan johtuu omasta perimästä, otin osaa National Geographicin Genographic projectiin kymmenkuntavuotta sitten, jossa kartoitettiin mun geeniperimä ja jonka tavoitteena oli kartoittaa ihmisen alkuperää ja vaelluksia. Sen (ja siihen liittyvän toisen projektin) tiimoilta kävi ilmi että periydyn, ei niin kovin monen sadan vuoden takaa, jäämeren Norjan saamelaisista ja toisaalta Marin tasavallassa Siperiassa Uralin tuollapuolella on sukulaisia. No ei siitä sen enempää.

Myös safkapolitiikka alkaa hahmottumaan. Chicagossa on pakko tsekata läpi Chicago tyylin pizzat ja Chicagolaiset hodarit. Weber restaurant (kyllä, se grillimerkki) on myös kulman takana jossa on myös käytävä, ei ole vaihtoehtoja.

Hillbilly osastolla on muutama deli ja saluuna jo bongattuna missä tullaan käymään varmasti, pitää vielä selvittää josko reservaateista löytyisi jotain mielenkiintoista.

Meksikolaistakin pitää maistaa ainakin Rick Baylessin raflassa (joka vakuutti allekirjoittaneen Top Chef masters sarjassa) Chicagossa, ja tietysti sitten Nevada/Arizona osastolla. Ollaan riittävän lähellä rajaa.

Ja Salt Lake Cityssä on katsottava fry-sauce ulos ja Man vs. Foodin the Machine Gun.

Jep jep, siinähän sitä. Pitää vielä katsoa löytyisikö aito rodeo jostain. Ja niiden yhteydestä tietysti parkkipaikalta takaklaffi-barbeque.

Nyt pitääkin kuunnella ZZ Topia pitkästä aikaa, morjes.