15.10.2011

Kekripyhiä - Juomaa ja Ruokaa

Itse korjasin viimeiset yrtit pihalta talteen ja enää ulkona ei ole mitään. Sadonkorjuujuhlan aika. Kekri.

Varsinaisia juhlia en muuten vietä, mutta eilisen illan, tämän päivän ja ensi yön aion pyhittää oman sadon maisteluun. Yrttejä, juureksia, säilöttyjä artikkeleita joiden kyytipoikana hieman raakamakkaran grillausta pihalla, nautaa, paistia. Ja tietysti karjalanpiirakoita ja munavoita (meinasin jopa sortua silliin, mutta aika ei ollut kypsä). Ja paljon ulkotulia. Ja koko päivän olen siemaillut janojuomana kvassia, tuota mainiota "nestemäistä saaristolaisleipää"...

Suomessa on kautta aikain ymmärtääkseni oltu enemmän vahvan siman perään, mutta varmasti kvassiakin on nautittu, kyllä tässä sen verran slaavilaisia ollaan. Itseasiassa huomasin uudessa Glorian Ruoka ja viini-lehdessä mainion Kekridrinkin ohjeen.

Kekri
2 cl rommia
2 cl akvaviittia
2 cl leipäsiirappia
2 cl sitruunamehua
lagerolutta

Ravista muut aineet shakerissa jäiden kanssa, siivilöi lasiin ja pidennä lagerilla. Hyvä drinksu jossa jostain kumman syystä on voimakas toffeinen aromi. Ei liian makea eikä hapan, sopisi ehkä jopa ruokajuomaksi(?).
Kumma juttu miten ehkä tärkein Suomalainen juhla on päässyt tässä hässäkässä unohtumaan kansalta! Ollaan kovin länkkäreitä ja vietetään Halloweenia jolla ei ole mitään tekemistä oikeastaan minkään kanssa. Just smash those damn pumpkins.

Joulupukkikin on kovin kaukana alkuperäisestä. Meillä (ei niin kovin kauaa sitten, en nyt niin vanha ole, telkkarissa kumminkin oli vielä 2 kanavaa!) kävi harmaaseen kelsiturkkiin pukeutunut pukki kun olin pieni. Ei siis tämä punanuttuinen Amerikkalainen vuoden 1931 Coca-Cola väärennös. Ja syksyisin Syyskuulla ennen pyhäinpäivää kokoonnuttiin yhdessä suvun voimin syömään ja saunomaan, jonkinlainen kekrin jäänne kenties (hämärästi muistan itseasiassa kekristä puhutunkin).

Kun nyt sorrutaan vanhojen muisteluun, meillä oli yllättävän paljon vanhoja perinteitä muutenkin. Kokkoja ja roihuja poltettiin pääsiäisenä, pyhäinpäivänä ja juhannuksena. Joulupukki oli tätä alkuperäistä mallia. Trulleja piti pelätä. Saunanlämmittämisessä on omat traditionsa, etelän ristille, pohjantähdelle, auringon nousuun ja auringon laskuun.

Yx, kax, kolm, neljä, ann ilonen olla,
kosk suru
tulee, ann hänen mennä
Ei aina kekriä pestä,
Ei aina tupia pestä,
Ei aina
höyky,
Ei
aina möyky,
Ei aina wiina flaskusa löyky;
Kosk juomme hywä oltta,
niin mahdam
tupakkaa polttaa;
isken siis walkiat taulaan,
ja wirwoitan kaulaan,
ja wihdoin iloisest laulan."


Mythologia Fennica

Meidän pitäisi olla ylpeämpiä omasta historiasta ja perinteistä ja ottaa kaksi askelta taaksepäin. Sama koskee ruokaa. Itsekin sorrun usein ulkomaisen ihailuun ja mikäs siinä, onhan tapakset ja pastat hyviä. Mutta ettei nyt unohdettaisi ihan kokonaan tätä kotoistakin ruokakulttuuria. Lähiruokaa, omaa maaseutua, pienyrittäjiä ja leipureita.

Siinäpä sitä taas paasausta, kiitos ja anteeksi. Nyt teen itselleni fingerporin jääkylmää vodkaa suolakurkulla ja tuonnempana menen saunaan. Kippis. 

13.10.2011

Välimeren Hampurilainen

Päätin tehdä Hamppareita vaihteeksi. Mietin hetkenaikaa millaisia tälläkertaa tekisin ja päädyin jossainmäärin välimerelliseen (ainakin omasta mielestäni) versioon. Raikkaat, tuoreet ainekset ja yrtit toimivat siltana jonnekin lämpimään.

700g Naudanjauhelihaa (rasvaa 18-20%)
1 iso sipuli tai 2 normaalia
Suolaa
pippuria
rosmariini
2 pepperoncinia (vihreä chili)
suolaa
pippuria
öljyä
pestoa
sinihomejuustoa
(BBQ kastiketta)
salaattia
tomaattia
Paahtosämpylää

- Pilko sipuli ja sekoita jauhelihaan
- Pilko pepperoncinit ja rosmariini ja sekoita joukkoon
- Muotoile pihveistäiosja "lumipalloja" ja litistä noin 3-4cm paksuksi. Tasoita reunat ja pinta niin että pihvit näyttävät jääkiekoille (700g=6 pihviä)
- Ripottele pihvien päälle mustapippuria ja suolaa molemmin puolin
- Kuumenna pannu hyvin kuumaksi ja lisää öljyä reilusti.
- Paista pihvejä 3,5-4 minuuttia/puoli kääntelemättä (Voit valella pihvejä paistoöljyllä)
- Ota pois pannulta ja anna vetäytyä pari minuuttia
- Paahda sämpylä
- Levitä Sämpylälle kerros pestoa ja lisää salaatinlehti, tomaattisiivu, pihvi, 4mm siivu sinihomejuustoa, halutessasi 1 rkl BBQ kastiketta ja kansisämpylä

Nauti viinilasillisen kanssa. Makean tulinen BBQ soosi toimii hyvänä kontrastina peston ja homejuuston suolaisuudelle. Hyvä sämpylä muodostaa kunnon kivijalan ja pesto komppaa myös pihveissä olevaa rosmariini, chili osastoa (Pepperoncinihan ei ole tulinen vaan sellainen...etikaton kebab chili jota syödään etelä-Euroopassa paljon). Tuoreet kastikset raikastavat hampparia mukavasti.

Tulipa hyvää ja huh huh mitkä tuoksut! Pitää ottaa toinenkin! .

8.10.2011

Ruokatorilla Euroopassa

Bonjour messieurs et mademoiselles

Aamulla herättyäni keksin että nyt pitää lähteä Eurooppalaiselle ruokatorille (onpas muuten kehno nimi) Tampereen Hämeenpuistoon. Ei muuta kun eukko mukaan ja Le Chat Noirlla kohti Mansesterbergiä. Koppelon parkkipaikalle saavuttaessa kello löikin tasan 11.08.

Parkkikseltahan ei ole kuin kivenheitto tapahtumapaikalle jonne suunnistettiin välittömästi. Satuimmekin sopivasti suoraan hodariständin kohdalle. Osasin ennakkoon odottaa Ranskalaista hodaria joka kuulemma on sangen hyvä. Päätin otta Toulouse ja Merguez vaihtoehdoista Merguezin, joka on mausteinen lammasmakkara. Leeipänä oli tietysti tuoretta batskua. Ranskalaisneito täytti patongin parillla merguezilla ja itse sipasin kyytipoijaaksi hieman dijon-henkistä Ranskalaista sinappia. Hieman liian suolainen ja mausteinen lammasmakkara oli täydellinen hodarin sisällä sinappihuntunsa kanssa! Erinomainen hadari, tämä päivä ei voi mennä tällaisen aamiaisen jälkeen pieleen. Tosin suuta alkoi kuivaamaan kovasti, hodari vaati seurakseen hefeä, lambiccia tai tummaa Tsekkiläistä. No, selvisin ilmankin (nippanappa). Kotiin tuliaisiksi itselleni ostin vierestä villisikamakkaraa ja peuramakkaraa.

Naapurikojulla olikin sitten aika jatkaa huikeiden tuoksujen parissa. Parikymmentä erityyliin eri yrteillä marinoitua oliivilajitelmaa, joiden tuoksujen sekaan sekoittui edempää naapuristandilta kantautuva laventelin tuoksu. Menin jotenkin lukkoon, kun teki mieli maistaa/ostaa kaikkea. Maistiaisten jälkeen päädyin kuitenkin Pistou sekoitukseen, oliiveja, valkosipulia, paprikaa, chiliä, rosmariinia, timjamia ja oliiviöljyä (ainesosa-analyysi perustuu allekirjoittaneen maisteluun). Mukaan tarttui myös tomaattiversio tapenadesta.

Sitten ajauduttiinkin patonkistandille. Mitä ihmettä, missä se kuuluisa Tamperelainen patonkijono oli (Okei, poislähtiessä ymmärrän yskän, mutta näin aamulla batskut olivat tuoreita ja ihmiset vielä nysväsivät kotona)?!?! Pari tuoretta patonkia kainaloon ja kyytipoijaaksi kuuma suklaatikku (taikinan sisään leivottua suklaamoussea) ja naapurista pari churroa nutellalla (anteeksi nutella). Kyllä aamiaisellakin pitää olla jälkiruoka.

Tämän jälkeen päätettiinkin ajelehtia kohti kauppahallia josta Juustosopista hieman juustoja (torilla myytiin samoja juustoja, mutta hinnassa oli tainnut desimaalipilkku livahtaa väärään paikkaan...), kalaa Nygreniltä, lihakauppiaalta "pari" siivua calabriaa ja Wigreniltä piti ostaa pari kankea Tapolan mustaa.
Oli muuten todella hauskaa kun kauppahallissa oli kymmeniä innostuneita Japanilaisia ihmettelemässä menoa, ne ovat mukavaa sakkia. Onko siitä syntymässä matkailukohde heillekin? Muutenkin koko päivä Tampereella oli outo. Torilla kuuli puheensorinaa Ranskaksi, Englanniksi ja Espanjaksi ja pitihän samoilla kielillä itsekin yrittää tilata...Ööö...Bonjour madame, deux saucisses s'il vous plait...un et un...Merci beaucoup (Ei, en ole ikinä opiskellut, mutta töissä olen joutunut pakkopuhumaan), kaduilla ja hallissa vastaan tuli jos jonkinlaista kansallisuutta. Lisäksi kun käännyin Tuulensuussa Hämeenpuistosta Hämeenkadulla, aurinkoisesta maisemasta tuli jostain syystä kovasti mieleen Budapest. Jokatapauksessa oli ensimmäinen kerta kun Tampereesta tuli Eurooppalaisen suurkaupungin fiilis.

Vähän niinkuin olisi ollut ulkomaanlomareissulla omassa kotikaupungissa!


Niin, ja kun olen paasannut täälläkin siitä että ostakaa ne patongit leipomoista, tukekaa mielummin niitä, niin johan tarttui omaankin kainaloon patonki mukaan. Sori.

2.10.2011

Myöhäistä kukintaa - Chilien syys-sato

Rocoto kukkii
Otin kasvarista sisälle muutaman tärkeimmän chilin pari viikkoa sitten kun kylmät kelit alkoivat. Tämän kausihan ei ollut mikään suuri suksee kaiken kaikkiaan, kasvit kasvoivat hyvin, mutta jostain syystä satoa tuli nirkosesti kasvihuoneesta.


Aji Amarillon satoa
Nyt sisällä chilit ovat ryhtyneet sitten tuumasta toimeen. Rocotot, Canariot ja Habanerot ovat alkaneet kukkimaan huomattavan paljon ja tuottamaan myöhäistä satoa. Habanero itseasiassa on alunperin Fataliin risteyttämistä Dutch-Habaneroista, Dutch-Habanerot on pölytetty aina vain keskenään ja nyt kyseessä on jo 6. sukupolvi.


Dutch-Habanero F6 kukkii
Dutch-Habaneroilla on mielenkiintoisesti Annuumien ja Chinensen piirteitä. Kasvi itsessään on kuin Habanero, joskin lehdet ovat selkeästi Annumia, ohuehkot, vaaleat, eikä kiiltäväpintainen kuten Chinensellä. Muoto sen sijaan on tanakka niinkuin Chinensellä.


Dutch-Habanero podi
Kasvin kukat ovat pienet, vain noin 1cm halkaisijaltaan, kellertävät, mutta eivät lainkaan kellomaiset. Heteiden varret ovat valkoiset muuttuen purppuran värisiksi lähempänä hedettä. Kukkien varret ovat tanakat ja niitä kasvaa useita aina samasta kasvukohdasta.



Rocoto kypsyttelee
Podit sen sijaan ovat sukupolvi sukupolvelta muuttuneet lähemmäksi Habaneroa. Maultaan on aistittavissa selkeä Habaneron ominaismaku, mutta nämä ovat hedelmäisemmän makuisia kuin habanerot normaalisti.
Aji Amarillo
Lisäksi kasvi tuntuu olevan todella sitkeä, kasvimaalla on on ollut yksi kokeilutaimi, joka tosin on jäänyt noin 30 cm korkeaksi, mutta on todella tanakka ja edelleen hyvissä voimissa pikku pakkasista ja vähäisestä valosta huolimatta.


Lisäksi Aji Amarillo, joka on ollut sisällä koko kesän, tekee jo kolmatta isoa satoa. Kasvi on valtava, korkeus on jo kolmisen metriä ja se käytännossä peittää yhden etelänpuoleisen ikkunan jo kokonaan. Kasvi on jo kolme (vai neljä?) vuotias veteraani joka ei ensimmäisenä vuotena saanut aikaiseksi mitään, mutta nyt iän myötä on alkanut "riehaantumaan". Erinomaisen makuisia chilejä nuo Amarillot.


Amarillo puu
Osansa kasvuspurttiin lienee myös lannoitus sekoituksella jonka teen sekoittamalla nestemäistä ruusulannoitetta (kukkimiseen) ja nestemäistä puutarharavinnetta (kasvuun ja kypsyttämiseen).


Valona sisällä on ainoastaan kaksi pöytälanppuun ruuvattua kohdistettavaa ESLiä, lisäksi tietysti etelän ikkunoista tuleva auringonvalo. Lämmitystä en ole ruuvannut mihinkään, mutta kasveja vastapäätä on järeähkö takka joka lämmitetään kerran viikossa.

Piispa Wesilaxius on laadun tae.





EDIT: 

Dutch-Habaneron 2. sukupolvi (ylinnä), 4. sukupolvi, 5. sukupolvi ja 6 sukupolvi (alinna). Kaikki nämä ovat tuon ylinnä olevan 2. sukupolven risteytyksen siemenistä kasvatettuja, kasvit on pölytetty vain saman sukupolven siitepölyllä. risteytymisen/mutatoitumisen huomaa helpossti jatkuvan, Chinense on ehkä dominoimassa tätä.


Podeissa on sangen hedelmäinen maku, pieni mutta selkeä Chinensen vivahde ja melkoinen polte!

1.10.2011

Tykki salaattimenu!


Eturuoka
Kelvollistahan siitä tuli.
Eturuoaksi, kuten suunnittelin, paahdettua maalaisleipää jonka pintaan hankasin paahtamisen jälkeen valkosipulia ja päälle hieman oliiviöljyä. Kylkeen pieni mozzarella-tomaatti-punasipuli-basilikasalaatti ja oliiviöljyä. Ja chorizoa kylkeen.

Ja tietysti kulhollinen hyviä oliiveja kylkeen.



"Salaatti"
Sitten pekonisalaatti, kiekko jäävuorisalaattia pohjalle , päälle stiltonia, nuorta goudaa, pekonikuutioita sekä pieni sinappinen vinaigrette päälle. tarkkana sen stiltonin ja beksun kanssa, yhdistelmä on niin rikas että suu suorastaan räjähtää, sitten puutuu. Vähän niinkuin silloin kun on tastingissa maistanut parikymmentä punaviiniä putkeen.




Maailman paras rommi!
Loppuun mini bebe-leivoksia, Ron Zacapaa (toistan itseäni mutta huikea rommi!!! Jälkiruoka jo pelkkänä itsenään!) ja espresso.

Loppuun vielä, muistakaa käydä kauppahallissa!